Joulu käsitteenä herättää meissä mielikuvan, jossa tietyt elementit ja tapahtumat toistuvat. Mitä joulu aina meidän kokemuksissamme sisältää. Totuus elämässä kuitenkin on, ettei meillä ole yhden yhtä samanlaista joulua. Lapset kasvavat edellisestä, säätila on eri, syömmekin aterian eri osoitteessa eri ruuin, joku puuttuu, joku on tullut mukaan. Yksinäiset joulut vaihtelevat suurten kokoontumisten kanssa.
Näin keski-ikäisenä omissa jouluissani on mukana jo haikeus siitä, ketkä rakkaat eivät enää vietä joulua kanssani. Ja syvenevä kiitollisuus siitä, kenen kanssa saan joulua viettää. Vaikka muistan hyvin, mitä äiti aina laittoi joulupöytään, miten se erosi siitä, mitä mummi tarjosi, niin oma joulupöytäni poikkeaa niistä ja on minun ja kokoontuvan perhekuntani näköinen. Koristelen kotini mummilta ja äidiltä perityillä koristeilla, mutta pääosin itse hankkimillani jouluihanuuksilla. Joulupukkia ei ole kutsuttu vuosiin, koska niin pieniä ei porukassa ole, mutta sekin aika, jolloin ilahdumme pukin koputuksista ovella näyttää olevan vain muutaman joulun päässä.
Muistan mietin haimme mummia ja Laina-tätiä invataksilla luoksemme joulunviettoon, miten pienenä kiipesin joulupukin syliin ja uskaltauduin laulamaan hänelle. Miten oma lapseni kieri tonttupuvussaan lattialla pakettien seassa, milloin miniä tuli ensi kerran mukaan jouluumme. Vuosia otimme kuvia pienestä kasvavasta söpöläisestä, nyt yritän saalistaa kissan ja koiran tonttuasuissa kuusen eteen kuvattavaksi, laihoin tuloksin. Pyhän Jaakobin kirkon jouluhartaudet ovat tuoneet lisää syvyyttä aattoihin, lumiset joulut muistaa erikseen.
Ei, yhden yhtä samanlaista joulua ei ole ollut. Voi olla, että tulee joulu, jonka vietän itsekseni. Tänä jouluna kiitän siitä, että kaikki rakkaani ovat mukana. Rakkaus on ainoa asia, joka jouluissani toistuu ja siitä pidän arvostaen kiinni. Toivon, että meillä jokaisella olisi mahdollisuus iloita hetkestä tärkeiden ihmistensä kanssa tai kahdestaan koiran kanssa. Lupa nauttia arjesta poikkeavasta herkuttelusta ja kaikesta kauniista ympärillään. Ilo irrottautua hetkeksi suorittamisesta, murheista tai haasteistaan. Kun ajattelen joulujani yli viidenkymmenen vuoden ajalta, päällimmäisenä nousee juuri lämmin tunne. Me olimme yhdessä koolla, me nautimme yhdessä, pysähdyimme yhteen.
Niitä tunteita en unohda koskaan.
Sydämellistä joulunaikaa jälleen uuden aaton ääressä!
Eliisa Helin
Kirjoittaja työskentelee varhaiskasvatuksessa.
