Paimio, Sauvo, Kaarina
Peimarilaisessa kotitaloudessa joulu maksaa 100–400 euroa. Ainakin jos on uskominen Kunnallislehden joulukuun alussa tekemään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan 55 lehden lukijaa.
– Ihan minimisummilla yritetään sukulaiset, kummilapset ja omat lahjustella, eikä jouluksi mitään erikoisruokia tai juomia hommailla ja siltikin tuntuu, että 200 euroa ei riitä mihinkään. Vaikka koskaan ei raha ole määrittänyt joulun tunnelmaa, joskus harmittaa kun ei voi esimerkiksi hommata juuri sellaisia lahjoja kuin haluaisi, kommentoi eräs kyselyyn vastannut.
Toki jouluun käytettävä rahamäärä on paljon sidoksissa myös siihen, miten iso talous joulua viettää. Silti myös suurperheissäkin on jouduttu miettimään kasvaneiden asumis-, ruoka- ja muiden kulujen keskellä sitä, paljonko talvikauden suurjuhla saa syödä euroja.
– Valitettavasti rahaa on käytössä huomattavasti edellisiä jouluja vähemmän. Tänä vuonna pitää poikkeuksellisesti järjestää itse myös jouluruokailu perheelle, se syö suurimman osan lasten lahjoihin käytettävissä olevasta budjetista. Kovin on surullinen mieli eikä joulumieltä itseltä nyt löydy. Lapsille esitän kuitenkin kaiken olevan hyvin, vaikkakin pettymys heitäkin aattona odottaa. Toiveet ovat heillä kohtuulliset, mutta ei vaan pysty niitä nyt toteuttamaan, harmitteli toinen kyselyyn vastannut.
Muutamalla satasella keskiarvoon
Kunnallislehden joulun rahankäyttöä käsittelevässä kyselyssä tiedusteltiin ensimmäisenä, paljonko joulu kaikkine oheiskuluineen maksaa. Vastaajia pyydettiin huomioimaan summassa siis se, miten paljon esimerkiksi ruoka, juomat, joululahjat, elämykset ja mahdolliset matkat tulisivat tänä jouluna kustantamaan.
Vastausvaihtoehtoja oli kaikkiaan kuusi, joista pienimmässä haarukassa joulu maksoi 0–100 euroa ja suurimmassa haarukassa joulun arvioitiin maksamaan 1 000 euroa tai enemmän. Suurimman kannatuksen sai vaihtoehto 200–400 euroa, joka keräsi 27 prosenttia vastauksia. Toiseksi ylsi 100–200 euroa, jonka valitsi 24 prosenttia vastaajista.
Kaikkiaan vastauksista ja niiden yhteyteen kirjoitetuista vapaista palautteista paistoi läpi se, että jouluun käytettävä raha on vähenemään päin.
– Nykyään (joulu maksaa) vähemmän, koska lapset ovat jo aikuisia ja lastenlapsille teen hankintoja pitkin vuotta tarpeen mukaan. Ja ruokaa nautitaan niin monessa joulupöydässä, että kulutkin ovat pienemmät, tuumi yksi vastaaja.
Kolmanneksi suosituin vaihtoehto oli 0–100 euroa (16%) ja neljännen sijan vei 700–100 euroa (15%). Vaihtoehdot 400–700 euroa (11%) ja Enemmän kuin 1 000 euroa (7%) jäivät marginaaliin.
Joululahjat edelleen ykkösenä
Kyselyn viimeisessä osiossa piti laittaa järjestykseen rahankäyttökohteet. Vaihtoehtoina olivat 1) ruoka, 2) juomat, 3) joululahjat, 4) elämykset, kulttuuri ja viihde sekä 5) matkat & majoitukset.
Kävi ilmi, että joululahjat ovat edelleen suurin rahareikä peimarilaisten joulussa, sillä sen arvioitiin syövän 34 prosenttia kaikista menoista. Kakkoseksi ylsi ruoka (30%) ja kolmanneksi juomat (17%). Toisaalta vapaissa vastauksissa korostettiin sitä, että lahjat ja ruoka nimenomaan tuovat joulun tunnelman, eli silloin rahankäyttö on perusteltua.
– Viiden hengen, keskiluokkaisessa pikkulapsiperheessä menee lasten lahjoihin suurin osa joulubudusta. Kukaan ei ole varsinaisesti kysellyt paljonko rahaa menee, mutta muutamat läheiset jaksaa taivastella lasten lelujen määrää ja se korostuu jouluna. Ei nyt kuitenkaan viitsi ilmankaan jättää, kun on mahdollisuus lahjat lapsille tarjota ja aina toisesta päästä niitä lähtee pois. Perheen äitinä lasten ilo, sekä oma jouluruokailu ovat tärkeimmät joulun tuojat, mietti yksi vastaaja.
Sen sijaan elämyksiin, kulttuuriin ja viihteeseen (13%) tai matkoihin ja majoituksiin (6%) euroja ei juuri tänä jouluna kulu.
– Rahankäyttö on vähentynyt, sillä emme enää osta aikuisten kesken lahjoja toisillemme. Eniten rahaa menee joulukortteihin ja -merkkeihin sekä kummilasten lahjoihin. Ennen joulua rahaa menee myös pikkujoulujuhliin, mutta itse jouluun ei alkoholinkäyttö itselläni kuulu. Joulun ruokailut menevät sukulaisten luona, joten ruokaan tai juomaan ei kulu juurikaan rahaa, tuumi toinen vastaaja.
Aineettomia lahjoja
55 vastaajasta merkittävä osa, yli 30 jätti kyselyn lopussa myös vapaan vastauksen joulunviettoonsa liittyen. Vapaissa vastauksissa korostui ihmisten aito huoli siitä, miten paljon inflaatio on vaikuttanut jo viime jouluun ja tulee vaikuttamaan myös lähestyvään jouluun.
– Lastenlasten joulurahaa olen joutunut pienentämään ja antamaan varauksen, että pystynkö muistamaan. Onneksi on tallella vanhaa joulun rekvisiittaa ja kun ruokaakin vielä on riittänyt. Vaikka on ollut joskus ja nyt taloudellisesti vaikeaa niin mielestäni rahan määrä ei ole vielä määrittänyt joulujani ja tunnelmaa – joskin joulu on lapsuuden jälkeen ollut minulle sekä ilon että surun juhla, pohdiskeli eräs vastaaja.
Kulukuuri vaikuttaa myös siihen, että määrän sijaan suositaan laatua. Se ei välttämättä ole laisin huono suuntaus.
– Aikuisten kesken suositaan aineettomia lahjoja tai ei lahjoja ollenkaan. Lapsille hankitaan vain 1–2 lahjaa, jotka voivat olla arvokkaampiakin, mutta ovat niitä todella toivottuja lahjoja, kertoi toinen vastaaja.
Vastuullisuus korostuu valinnoissa
Joulunvieton vastuullisuudesta ja joululahjojen alkuperästä ollaan tänä jouluna tarkkoja. Jo yli kolmannes suomalaisista kertoo tekevänsä joululahjahankintansa kotimaisista verkkokaupoista, kertoo Suomalaisen työn liiton tiedote.
Niin ikään kolmannes korostaa joulun vietossa vastuullisuutta, ja suurin osa suomalaisista pitää joululahjojen hankinnassa tärkeänä niiden alkuperää. Joulu merkitsee suomalaisille kuitenkin ennen kaikkea yhdessäoloa jouluruuan äärellä.
Suomalaisen työn liiton tilaamasta Tuhat suomalaista -tutkimuksesta käy ilmi, että valtaosalle suomalaisista (70 prosenttia) joulussa on tärkeää yhdessäolo läheisten kanssa jouluruoasta nauttien, ja se korostuu erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, kuten myös lomapäivät, lepo ja nukkuminen.
– Vastuullisuudesta puhutaan paljon ja siksi halusimmekin tutkia sen merkitystä suomalaisten joulussa. Peräti joka kolmas suomalainen kertoo muuttaneensa jouluviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan, kertoo tiedotteessa Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Katri Viippola.
