– Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut selkeää kotiutumista ja asettumista. Ensimmäinen vuosi sodan syttymisestä meni valtaosalla sen odotteluun, koska pääsee takaisin kotiin, mutta viime vuoden aikana ihmiset alkoivat selkeästi enemmän rakentamaan aktiivisesti uutta elämää tänne, hän jatkaa.
Tammikuun 2024 loppuun mennessä 125 tilapäisen suojelun piirissä olevaa henkilöä on saanut Paimiosta kotikunnan. Uusia kotikuntamerkintöjä tulee koko ajan, mutta Tiittasen mukaan suurin hakurynnistys oli viime vuoden puolella, kun niin sanottu kuntamallin mukainen majoitus ukrainalaisille päättyi.
Sauvossa tammikuun puoleen väliin mennessä kotikuntamerkinnän on saanut 93 ukrainalaista.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan tilapäisen suojelun piirissä olevia ukrainalaisia asuu Paimiossa miltei 400 henkilöä sekä Sauvossa 250. Tiittasen mukaan luku on todennäköisesti kuitenkin pienempi, sillä tilastoon on jäänyt henkilöitä, jotka ovat palanneet Ukrainaan tai muuttaneet muualle Eurooppaan.
Kotikunnan hakeminen käännekohta
– Osalle kotikunnan hakeminen on ollut jonkinlainen käännekohta siihen, että alkaa ajatella ja rakentaa elämäänsä Suomeen ainakin hieman pysyvämmin. Tietysti tässä on yksilöllistä vaihtelua, Kaarinan maahanmuuttokoordinaattori Matilda Pärssinen sanoo.
Kaarinasta kotikuntaa on hakenut kaikkiaan noin sata ukrainalaista.
– On tilastoteknisistä syistä vaikea antaa lukua siitä, kuinka paljon Kaarinassa asuu tilapäistä suojelua saavia, jotka eivät ole vielä hakeneet kotikuntaa, mutta kotikunnan saaneita on kuitenkin enemmän kuin heitä, joilla kotikuntaa ei vielä ole, Pärssinen kertoo.
Kotikuntaa kannustetaan hakemaan
Vaikka henkilöt saisivatkin kotikunnan, he pysyvät silti edelleen tilapäisen suojellun piirissä.
– Osa on kuitenkin lähtenyt viime aikoina hakemaan pysyvämpää A-oleskelulupaa esimerkiksi työperusteisesti. Valtaosan voidaan kuitenkin sanoa olevan tilapäisen suojelun piirissä, Tiittanen kertoo.
Mikäli henkilö ei hae kotikuntaa, on hän vastaanottopalvelujen piirissä. Kotikuntaa hakeneet siirtyvät vastaanottopalveluista kunnan ja hyvinvointialueen palveluiden piiriin.
– Jos ei ole hakenut kotikuntaa, käytännössä se tarkoittaa Paimio-Sauvo-Kaarina -akselilla kirjoilla olemista Turun vastaanottokeskuksessa, vaikka asuminen olisikin järjestetty esimerkiksi itsenäisesti tai vaikka sukulaisen luona yksityismajoituksena, Tiittanen sanoo.
Tiittanen ja Pärssinen kertovat, ettei kotikunnan hakeminen ole pakollista.
– Mutta heitä kyllä kannustetaan siihen eri toimijoiden taholta. Tämä siksi, että vastaanottopalveluissa ihminen on herkästi ”irrallaan yhteiskunnasta”, kun taas kotikunnan saanut on oikeuksineen ja velvollisuuksineen samalla viivalla kaikkien muiden kuntalaisten kanssa, Tiittanen huomauttaa.
Kieli kotouttaa
Viimeisten kahden vuoden aikana yksittäisiä henkilöitä ja perheitä on palannut takaisinkin Ukrainaan.
– Mutta osa on tullut jo takaisinkin. Tilanne Ukrainassa on todella huono, Tiittanen sanoo.
Ukrainalaiset yrittävät nyt kotoutua Suomeen esimerkiksi opettelemalla kieltä.
– Selkeä valtaosa henkilöistä on joko työllistynyt tai on kotoutumiskoulutuksessa opiskelemassa suomen kieltä. Monet ovat jo oppineetkin kielen, mikä on hyvin tärkeää integroitumisen kannalta. Kun Paimion opistolla järjestettiin keväällä 2022 ensimmäistä kertaa suomen kielen kurssi, osallistujia oli muistaakseni kaksi eikä kurssia jatkettu. 2023–2024 vuodenvaihteen jälkeen opisto käynnisti kurssit uudestaan Paimiossa ja Sauvossa, ja nyt osallistujia on Paimiossa yli 60 ja Sauvossa yli 30, Tiittanen kertoo.
Pärssinen huomauttaa, että kotiutuminen ja kotoutuminen on aina yksilöllinen prosessi, mihin vaikuttavat monet elämäntilanteeseen liittyvät tekijät kuten ikä, perhetilanne ja terveydentila.
– Moni on löytänyt töitä, opiskelee suomea, käy koulussa, varhaiskasvatuksessa, harrastuksissa, järjestötoiminnassa, luo uusia ihmissuhteita, tutustuu uuteen kotiseutuun ja niin edelleen. Yhteiskuntana, kuntana ja yksilöinä voimme pyrkiä edesauttamaan sitä, että jokainen löytäisi paikkansa ja voisi tuntea olonsa kotoisaksi uudessa asuinympäristössään, hän toteaa.
