Tietoverkoissa tapahtuva huijaaminen on kasvussa, rikoskomisario Valtteri Kemppi Lounais-Suomen poliisista toteaa.
– Ilmiö näkyy hyvin voimakkaasti, törkeisiin petoksiin ja kavalluksiin liittyvän rikollisuuden tutkintaa johtava Kemppi summaa.
Verkkorikollisuus ja -petokset eivät näy poliisin tilastoissa varsinaisesti omina sarakkeinaan, joten kaikkien tapausten määrää on vaikea arvioida.
– Verkossa tapahtuvat petosrikokset eivät katso kansallisvaltioiden rajoja, vaan toiminta on globaalia. Kyllä tämänkaltaista rikollisuutta tapahtuu kaikkialla Suomessa, asuinpaikalla ei ole näissä minkäänlaista merkitystä.
Sijoituksissa suuria huijauksia
Omaisuusvahingoiltaan isoin laji tietoverkkoihin liittyvissä huijauksissa ovat sijoituspetokset.
– Niissä voi olla kyse erittäin suurten rahamäärien menetyksistä.
Siitä kertoo myös Finanssiala ry:n selvitys. Suomalaiset menettivät verkkorikollisille yli 44 miljoonaa euroa vuonna 2023. Suurinta nousu oli sijoitushuijauksissa: 91 prosenttia. Huijaustyypeistä sijoitushuijauksiin meni myös suurin euromäärä, runsaat 16 miljoonaa.
– Ylipäätään varoittaisin ihmisiä sijoituspyynnöistä ja -tarjouksista. Niihin kannattaa suhtautua kriittisesti, hän sanoo ja muistuttaa, että pankkitunnuksia ei pidä antaa kenellekään.
Valtteri Kemppi pohtii, että kun asioita digitalisaation myötä hoidetaan yhä enemmän verkossa ja ihmisten kanssakäyminen on muutenkin yhä enemmän verkossa, myös rikolliset siirtyvät sinne.
Verkossa rikolliset kärkkyvät ihmisten ja yritysten laillisen ja tavanomaisen toiminnan liepeillä mahdollisuuksia päästä erehdyttämään tai käyttämään ihmisten erehdyksiä hyväksi.
Älä koskaan anna pankkitunnuksia
Huijattujen varojen kokonaismäärä kasvoi Suomessa edellisvuodesta 65 prosenttia ja oli lähes 77 miljoonaa, kun se edellisvuonna oli 46,5 miljoonaa.
Vaikka sijoitushuijauksissa liikkuivat isoimmat rahat, eivät rahamäärät välttämättä jää pieniksi myöskään tietojenkalastelu-tapauksissa. Niissä ihmisten rahoihin yritetään päästä käsiksi pyytämällä eri keinoin heiltä pankkitunnuksia.
Valtteri Kemppi muistuttaa, että tietojenkalastelut ovat hyvin vahingollisia.
– Rikolliset pyrkivät saamaan pankkitunnukset haltuun ja pyrkivät näillä tyhjentämään uhrin tilit. Lisäksi on muistettava, että pankkitunnuksia käytetään muuhunkin vahvaan tunnistautumiseen ja väärinkäyttötapoja on siten muitakin.
– Sitten on erilaiset rakkauspetokset, joissa esiinnytään jonain muuna kuin ollaan.
Ne eivät välttämättä enää ole Rakas, lähetä rahaa -tyyppisiä tapauksia, vaan sekoituksia monista huijausmetodeista.
– Huijarit voivat esitellä elintasoaan ja vinkata, että rahat ovat tulleet sijoittamalla ja antavat linkin, jonka kautta pääsee mukaan sijoittamaan.
Sosiaalisen median kanavissa valeprofiileilla, valeuutisilla ja valemainoksilla ihmisiä pyritään Valtteri Kempin mukaan ohjaamaan sivustoille, joiden tarkoitusperät ovat vähintäänkin kyseenalaisia.
Vetonauloina voidaan käyttää kohuotsikoita tai tunnettujen ihmisten nimiä, kun tarkoituksena on saada ihmisten yhteystietoja.
– Merkittävissä määrin nämä ovat ammattimaisesti toteutettuja ja parhaimmillaan varsin vakuuttavia sisällöltään. Hyvin skeptinen kannattaisi näiden suhteen olla.
Toisin kuin monesti ehkä ajatellaan, verkkopetoksiin saattaa liittyä myös suomalaisia tekijöitä.
– Aivan kuten mediassa paljon esillä olleissa valepoliisijutuissa, voi myös tämankaltaisissa rikoksissa soittaja puhua äidinkielenään suomea tai ruotsia.
Pienistä huijauksista
isot rahat
Euroissa pieniä, mutta määrissä mitattuna eniten petoksia tehdään verkossa olemattomien tavaroiden myymisellä netin markkinapaikoilla kuten Facebookin Marketplacessa tai tori.fi:ssä.
– Torissa määrä oli aiemmin suurempi, mutta siellä on tehty paljon toimenpiteitä petosten estämiseksi.
Tietojen kalastelua tehdään paljon myös tekstiviesteillä, joissa rikolliset esiintyvät tunnettuina yrityksinä tai viranomaisina ja ohjaavat linkin kautta kirjautumaan omilla pankkitunnuksilla rikollisten ylläpitämillä, ulkoisesti alkuperäisiä sivuja muistuttavilla sivuilla ”palveluihin”.
– Pääsääntöisesti kalasteluviesteillä pyritään saamaan uhrin pankkitunnukset, joita sitten väärinkäytetään. Jos huomaat tai epäilet kirjautuneesi pankkitunnuksilla tällaiselle väärennetylle sivustolle tai kirjanneesi sinne pankkikorttisi tiedot, ota viipymättä yhteys pankkiisi vuorokaudenajasta riippumatta.
Valtteri Kemppi sanoo, ettei voi liiaksi korostaa sitä, että pankkiin tulee ottaa välittömästi yhteys.
– Ja sen jälkeen tulee tehdä asiasta rikosilmoitus.
