LEMMIKIT: Ystävyyden pelisäännöistä täytyy pitää kiinni

0
Vili Kalasniemi, Iida Harstinen ja Venla Mäkelä tiesivät, että hyvä ystävä on sellainen, joka ottaa mukaan porukkaan eikä koskaan kiusaa.

SAUVO

Kiusaaminen ei ole uusi ilmiö, mutta teknologian kehittyessä vanhempien eteen voi tulla uudenlaisia haasteita. Kiusaaminen ei näy enää pelkästään välitunneilla tai koulumatkoilla. Sosiaalinen media tarjoaa paikan löytää uusia ystäviä, mutta se on myös paikka, jossa kiusaaminen piiloutuu yksityisten ryhmien sisälle.

Sauvolainen Emman eläin- ja elämyspalveluiden yrittäjä Emma Wallden lisää ruokaa hevosille ja kertoo samalla, että tallilla kuulee paljon lasten kertomuksia kaveruudesta ja kiusaamisesta. Hän haluaa osaltaan vaikuttaa siihen, että lapset olisivat kavereita keskenään ja ymmärtäisivät, kuinka pahalta kiusaaminen tuntuu. Siksi lauantaina Sauvossa vietettiin Kaveripäivää.

– Tämä idea syntyi oikeastaan yhteistyössä Sauvon koulun vanhempainyhdistyksen kanssa. Ajattelin, että eläinten kanssa toimiessa voisi puhua kiusaamisesta vähän eri tavalla, kuin esimerkiksi luokassa yleisesti asiasta keskustelemalla, Wallden kertoo.

Yrittäjä kertoo, että tallityttöjen ja -poikien keskuudessa kiusaaminen näkyy usein vertailuna ja muiden vähättelynä. Kisaillaan siitä, kuka osaa ratsastaa paremmin kuin joku toinen, kuka saa käydä hienoilla talleilla ratsastamassa ja kenellä on uusia hienoja ratsastusvarusteita.

– Yritän opettaa täällä, että kaikki aloittavat aina harrastuksen alkeista. Vaikka olisi harrastanut ratsastusta jo kauan, silti on vielä hurjasti opittavaa.

Persoonien sovittelua

Emma Wallden kertoo, että kiusaamisesta on helppo puhua tallilla, sillä hevosten elämää pystyy vertaamaan lasten elämään.

– Hevosetkin ovat kaikki erilaisia persoonia, kaikki eivät välttämättä tule hyvin toimeen keskenään, mutta silti toiselle ei saa tehdä pahaa. Lapset oppivat ehkä katsomaan asiaa eri näkökulmasta, kun puhutaan eläimistä eikä ihmisistä.

Paikalle saapunut vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Leena Harstinen korostaa, että koulussa tehdään jo paljon hyvää työtä kiusaamisen lopettamiseksi, mutta työtä tarvitsee tehdä myös kotona.

– Vanhempien pitäisi tehdä tiivistä yhteistyötä koulun ja opettajien kanssa. Pitäisi myös olla sellainen luottamus muihin vanhempiin, että koko kylä kasvattaa lapsia, Harstinen toteaa.

Kaikki lähtee kuitenkin siitä, että lasta pitää kuunnella ja hänen kuulumisiansa kuuluu kysellä. Jos ei ole aikaa pysähtyä tärkeän asian äärelle, lapsi ei välttämättä kerro varsinkaan ikäviä asioita.

Kiusaamisella on monia muotoja

Sauvon alakoulun oppilaat Iida Harstinen , Venla Mäkelä ja Vili Kalasniemi odottivat innolla, että pääsevät hoitamaan hevosia. Kolmikko kertoo, että kiusaamisesta puhuminen on tärkeää, koska hekin ovat nähneet kiusaamista koulussa.

– Mulla on onneksi kaksi tosi hyvää kaveria, mutta aikaisemmin mua kyllä kiusattiin koulussa, se ei ollut kivaa, Vili kertoo.

Myös tytöt kertovat, että heillä on onneksi hyviä ystäviä, joiden kanssa ei tarvitse murehtia sitä, että kukaan kiusaisi toista.

Kiusaaminen näyttäytyy lasten maailmassa monella eri tavalla. Lapset kertovat, että he ovat huomanneet, kuinka koulussa erityisesti välitunneilla haukutaan toisia oppilaita, kävellään tahallaan toisia päin ja tönitään, tai valehdellaan toisista ilkeitä asioita selän takana.

– Yleensä kiusaaminen tapahtuu välitunneilla niin, että opettajat eivät huomaa, Iida kertoo.

– Myös WhatsAppissa voidaan kiusata. Siellä luodaan ryhmiä ja jätetään joku ulkopuolelle, sitten suljetuissa ryhmässä puhutaan pahaa muista, Vili lisää.

Erilaisuus erottaa

Kiusaamiseen riittää pienikin syy. Yleensä suurin syy on kuitenkin se, että on jotenkin erilainen kuin muut, eikä siksi sovi mukaan porukkaan.

– Joskus kiusaaminen johtuu siitä, että on jotenkin erilaiset vaatteet kuin muilla. Yksi suuri syy kiusaamiseen on myös se, jos ei saa pelata rajattomasti kännykällä, sitten muut kiusaa, että on liian tiukat säännöt, Vili kertoo.

– Ulkonäkö on suurin syy kiusata, varsinkin jos joku on vähän isompikokoinen. Mutta kyllä niitä syitä riittää, myös silloin kiusataan, jos perhe on jotenkin erilainen. Jos vanhemmat ovat eronneet, siitäkin kiusataan, Iida lisää.

Lapset pohtivat yhdessä, että kiusaamiseen pitäisi puuttua nopeasti, opettajien pitäisi löytää keinot, että kiusaaminen saataisiin loppumaan. Lapset kertovat, että kiusaaminen ei ole silti loppunut, vaikka koulusta on laitettu viestiä kiusaajien vanhemmille.

– Mun mielestä vanhempien pitää myös puuttua kiusaamiseen, Venla sanoo lopuksi, ennen kun kolmikko kiiruhtaa juoksujalkaa muiden lasten luokse, että pääsevät jatkamaan hevosten hoitamista.