Paimion Pyhän Mikaelin kirkkoon on tulossa peruskorjaus lähivuosien aikana. Hankkeeseen liittyen kirkosta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys, jossa summataan kirkon historia ja sen rakentamisen vaiheet. Arkkitehti Jarmo Heimon laatimassa selvityksessä tarkastellaan myös, millä tavoin kirkkotila ja sen ulkoasu ovat eläneet ja muuttuneet historian saatossa.
Peruskorjauksen lähestyessä tullaan pohtimaan, mitä asioita Paimion kirkossa on remontin myötä mahdollista muuttaa. Vai onko mitään?
Tietynlaisia muutospaineita asettaa se, että kirkkoihin kaivataan nykyisin muutakin toimintaa kuin perinteisiä jumalanpalveluksia, häitä ja hautajaisia. Esimerkiksi hiljattain peruskorjatussa Liedon harmaakivikirkossa juodaan maanantaisin seurakunnan työntekijöiden yhteiset aamukahvit.
Pieni ”leipähuone” ja kokoustilakin Liedon kirkon yhteen nurkkaan on kyetty sijoittamaan.
Mutta mahtaako sen sorttinen uudistaminen saada kannatusta Paimiossa? Se selvinnee pian.
Tiistaina keskusteltiin
Yllä mainittuja seikkoja koskien Paimion kirkossa järjestettiin tiistaina keskusteluilta alustusten kera.
Heimo kiitti puheenvuorossaan professori Markus Hiekkasta – Suomen keskiaikaisten kivikirkkojen asiantuntijaa – hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Hiekkanen on kirjoittanut Paimion kirkon rakennushistoriallisen selvityksen ensimmäisen luvun, joka käsittelee Paimion kirkon varhaishistoriaa.
Illan toinen puhuja, lääninrovasti Risto Leppänen korosti, ettei hän ole tullut Paimioon neuvomaan, kuinka paimiolaisten tulisi kirkkonsa kanssa menetellä.
– Kirkot ovat yksilöitä, ja pienieleisestikin voi tehdä tilaa uudenlaiselle yhteisöllisyydelle. Vaikkapa vain poistamalla muutaman penkin, hän totesi.
– Myöskään esteettömyyden toteuttaminen ei yleensä vaadi kovin mittavia toimenpiteitä.
Monikäyttöisyyttä?
Liedon kirkkoherrana työskentelevä Leppänen kertoi millaisia kirkkotilaratkaisuja on viime vuosina tehty Suomessa ja ulkomailla. Sen jälkeen annettiin tilaa keskustelulle ja kirkkotilapohdinnalle.
Keskustelussa ei ilmennyt, että Paimion kirkkoa haluttaisiin oleellisesti muuttaa. Rakennuksen monikäyttöisyyttä ja esteettömyyttä lisääviä ideoita nostettaneen kuitenkin esille.
Liedon kirkon kohdalla päätavoitteena on Leppäsen mukaan ollut, että kirkosta tulee ”esteetön, monikäyttöinen ja pyhä tila”.
Rinnalla on kulkenut näkemys, että ajan kerroksellisuus on säilytettävä ja että mitään peruuttamatonta ei pidä tehdä.
– Esimerkiksi leipähuoneemme on vaurioitta purettavissa, Leppänen kertoi.
Florinus
rahoitti itseKuka tietää, olisiko Paimiossa kivikirkkoa lainkaan, ellei Paimion kirkkoherraksi olisi vuonna 1670 valittu tarmokasta ja lahjakasta Henrik Florinusta. Paimiolaissyntyinen Florinus ryhtyi määrätietoisesti ajamaan uuden kirkon rakentamista Paimioon.
Florinus teki aloitteen kivikirkon rahoituksesta vuoden 1675 säätypäivillä Tukholmassa. Ensimmäinen yritys ei tuottanut tulosta. Hän uudisti aloitteensa vuonna 1680, jolloin kuningas vihdoin lupasi rakentamiseen suopeasti sekä rahaa että kolehtiosuuksia.
– Florinus käynnisti innostuneena kirkon rakennustyöt 1681, mutta luvattua rahoitusta ei tullutkaan. Florinus jatkoi silti sinnikkäästi rakentamista ja käytti jopa kaikki omat varansa töiden jatkumiseksi, kertoi Heimo tiistain tilaisuudessa.
Palkanmaksujen viivästyessä ammattimiehet kieltäytyivät lopulta työstä. Rakentaminen hidastui ja pysähtyi lopulta useiksi vuosiksi. Kirkon seinät oli saatu kuitenkin pystyyn ja lähes lopulliseen korkeuteensa. Florinus pyysi vielä kerran rahoitusta Tukholman säätypäivillä 1689, ja kuningas suostui lopulta puoleen anotusta rahamäärästä.
Uusi kirkko vihittiin vaatimattomassa ja keskeneräisessä kunnossa käyttöön jouluaattona 1689.
Kirkon runkohuoneen ja kellotapulin rakentaminen 1681-89.
Kirkon sisärakenteet ja kellotapulin korotus 1739-68.
Peruskorjaus ja muutostyöt (uusgoottilainen ilme) 1849-65.
Peruskorjaus sekä asehuoneen ja sakastin muutokset 1903-04.
Kirkkosalin peruskorjaus ja entisöinti (1700-luvun ilme) 1951-53.
Peruskorjaus (paluu osin 1800-luvun värimaailmaan) 1974-75.
Paimion Pyhän Mikaelin kirkon rakennushistoriallinen selvitys on laadittu vuosina 2023-24 Paimion seurakunnan toimeksiannosta.
Selvityksessä on koottu kirkon rakennushistorialliset tiedot tiiviiksi julkaisuksi, jota voidaan käyttää tausta-aineistona suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Työtä valvoi ja ohjasi Henna Ahtinen. Valokuvaamisesta ja taitosta vastasi graafinen suunnittelija Elisa Heimo (Heimo Creations).
