KARUNA
Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistys lienee mahdottoman tavoitteen edessä. Yhdistys on kirjannut päämääräkseen palauttaa sekä kovaa vauhtia mataloituva ja rehevöityvä Kärkniemenlahti ja Rantolansuntti siihen tilaan, jossa ne olivat ennen vuotta 1962 ja Rantolan pengertien rakentamista. Eli käytännössä merenlahdeksi, jossa vesi virtaa ja vaihtuu, mutta ennen kaikkea myös virkistyskäyttö on helppoa ja vaivatonta.
– On se totta, että tavoite saattaa olla liian kunnianhimoinen niin kauan kun pengertie merenlahtea halkoo. Siksi kai se lopullinen päämäärä onkin löytää tielle jokin muu lahden ylitystapa, eli käytännössä uusi silta, sanoo kesällä 2022 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja Pauli Rastas.
Uutta siltaa ei kannata odotella Rantolaan pystytettäväksi ainakaan lähivuosina. Parhaassakin tapauksessa asia voi nousta tieosuutta hallinnoivan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen suunnitelmalistalle 5–10 vuoden kuluessa. Siksi yhdistys aikookin tehdä tulevina vuosina töitä sen eteen, ettei Rantolansuntin tila ainakaan heikkenisi uutta siltaa odotellessa.
Sen pohjana tulee olemaan tänä vuonna tehtävä Sauvonjoen ja Vallerinnanojan valuma-alueen yleissuunnitelma toimenpide-ehdotuksineen. Ne kumpikin laskevat Kärkniemenlahteen. Suunnitelman laadinnasta vastaa puolestaan Lounais-Suomen Vesiensuojeluyhdistys ry.
– Laskuojien vedenvirtausta pitäisi hidastaa, mutta helpot keinot sen toteuttamiseksi ovat vähissä. Eli käytännössä ojat vaatisivat kaivuutöitä, koska hyviä luonnollisia paikkoja esimerkiksi virtausnopeutta hidastavien altaiden tekemiseen ei oikein ole, sanoo L-S Vesiensuojeluyhdistyksen projektityöntekijä Pasi Salmi.
Näytteitä niin ojista kuin lahdesta
Salmi aikoo tulevan kesän ja syksyn aikana käydä ottamassa vesinäytteitä Kärkniemenlahteen laskevista ojista sekä myös Rantolansuntista, mutta mahdollisesti myös pengertien länsipuolelta. Näytteet kertovat paljon siitä, miten paljon maa-ainesta kulkeutuu veden mukana sunttiin, ja toisaalta minkälaisin keinoin valuma-alueen yleiskuntoa voitaisiin lähivuosina parantaa.
Ensi vuoden alkupuolella näillä näkymin valmistuva suunnitelma olisi pohjana sille kunnostustyölle, jota paikallinen vesiensuojeluyhdistys aikoo vuodesta 2024 eteenpäin tehdä.
– Tänä vuonna ohjelmassa on oikeastaan vain kaislikoiden niittoa ja muita pieniä toimenpiteitä. Kun suunnitelma valmistuu, on meillä sen jälkeen hyvä pohja isommille kunnostustöille tuleviksi vuosiksi. Huoli Rantolansuntin tilasta on kyllä iso, ja muutos on meidän mökkiläisen näkökulmasta ollut valtava 2000-luvun aikana, harmittelee vuodesta 2003 lähtien Karunassa mökkeillyt Pauli Rastas.
Vesi ei suntissa vaihdu
Pasi Salmi oli kertomassa Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin vesiensuojeluyhdistyksen jäsenille kunnostussuunnitelman teosta viime viikonloppuna Karunan Kalliorannan saunalla. Paikalla oli hieman toistakymmentä alueella asuvaa ja mökkeilevää yhdistyksen jäsentä, joiden huoli Kärkniemenlahden ja Rantolansuntin virkistyskäytön tulevaisuudesta kuultiin useampaan kertaan.
Vaikka järviruokoa on suntissa nyt hieman vähemmän kuin aiempina vuosina, ovat lumme ja erityisesti tähkä-ärviä todellisia haittatekijöitä.
– Perämoottoriveneellä kun lähtee rannasta, niin ei tahdo naapurin laituria pidemmälle päästä, kun potkuri on jo tukkeessa tähkä-ärviästä. Sitä on ihan valtavasti, ja lahden virkistyskäyttö menee hankalammaksi koko ajan, harmitteli eräs mökkiläinen.
Pääsyy, miksi Rantolansuntti ja Kärkniemenlahti rehevöityy kovaa vauhtia, löytyy veden virtauksesta. Laskuojista sunttiin vesi valuu vauhdilla, mutta sitten virta sakkaa pengertiehen.
– Kaksi virtausputkea ja pieni silta eivät riitä veden riittävän tehokkaaseen vaihtumiseen, Rastas harmittelee.
– Se on aivan yleinen ongelma tällaisissa paikoissa, eikä missään tapauksessa yksinomaan Karunassa, muistuttaa Salmi.
Noin 50 000 euron suunnitelma
Yhdistyksen toiveet tulevan suhteen ovat kuitenkin korkealla. Hankkeen kokonaisrahoitus on noin 50 000 euroa, ja suunnitelman toteutuminen on kiinni enää ELY-keskuksen puoltavasta päätöksestä. Hankkeessa on mukana myös toinen suunnitelmakohde, joka sijaitsee Taivassalossa Vehaksen alueella.
Julkista tukea hanke sai jo noin 36 000 euroa kertyvistä kuluista, kun taas LSVSY:n kustannukset ovat noin 10 000 euroa. Karunan ja Taivassalon paikallisyhdistysten yhteen laskettu rahallinen osuus on 1 200 euroa ja talkootyöosuus 2 050 euroa.
Paimion kaupunki on jo luvannut yhdistykselle avustusta 1 000 euroa, mutta Sauvon päätöstä odotellaan.
– Asia ei jostain syystä ole edennyt toivotulla vauhdilla. Sauvon kunta on vedonnut kiireeseen, eikä asia ole siksi edennyt kunnanhallituksen käsittelyyn. Tuntuu aika erikoiselta, koska Paimiossa päätös tehtiin todella nopeasti. Toivottavasti Sauvokin seuraa pian perässä, Rastas sanoo.
