”En maksa lukiosta! #dropouts” lukee yhdessä Paimion lukion mielenosoituksen kylteistä. Dropoutilla tarkoitetaan koulupudokasta ja tekstillä viitataan siihen, että jos toisen asteen oppimateriaali muuttuu maksulliseksi 18-vuotiailta, osa opiskelijoista saattaa lopettaa opinnot kokonaan.
Hallitus on päättänyt rajata toisen asteen opiskelijoiden maksuttomat oppimateriaalit, ylioppilaskokeet ja koulumatkatuen sen kalenterivuoden loppuun, minkä kuluessa opiskelija täyttää 18 vuotta. Tätä vastaan Lukiolaisten Liitto järjesti valtakunnallisen ulosmarssin torstaina kaikilla Suomen lukioilla. Ulosmarssi toteutettiin kello 12.15–12.45 myös Paimion lukiossa.
– Olemme jutelleet tästä paljon koulussa ja opiskelijoiden yhteisessä Whatsappissa ja maksullisuus voi osalle olla kynnyskysymys. Esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten maksut voivat vaikuttaa siihen, että ei haluta kirjoittaa niin montaa ainetta, mitä on aiottu, sanoo Paimion lukion opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Venla Fredman.
Fredmanin mukaan maksuttomuudesta tehdyt edestakaiset päätökset ovat epäreiluja. Viime hallitus päätti oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen ja vuoden 2021 syksyllä astui voimaan laki toisen asteen maksuttomuudesta. Näin ollen nyt kolmatta vuotta lukiota tai ammattikoulua käyvät jäävät ainoaksi ikäryhmäksi, jolla maksuton toisen asteen koulutus ehti toteutua.
Hallituksen päätös menee eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä ja sen on tarkoitus astua voimaan syksyllä 2025.
Rehtori toivoo pitkäjänteisempää päätöksentekoa
Paimion lukion rehtori Olli-Pekka Lehtonen kertoo olevansa huolissaan Suomen koulutustason laskusta.
– Ja toivoisi, että koulutusta koskeva päätöksenteko olisi pitkäjänteisempää, nythän tämä on ollut melko tempoilevaa.
Käytännön järjestelyistä maksullisten oppimateriaalien ja ylioppilaskokeiden suhteen Paimion lukiossa ei ole vielä päätetty. Kysymyksiä aiheuttavat muun muassa oppilailla maksutta käytössä olevat liisatut tietokoneet sekä digitaaliset oppikirjalisenssit, jotka ovat voimassa aina vuoden kerrallaan, minkä lisäksi paperiset oppikirjat, joita Paimion lukiossa käytetään noin puolessa kursseista.
Lehtosen mukaan muutoksen myötä opiskelijat voivat joutua paikkakunnittain eriarvoiseen asemaan, sillä jokainen kunta päättää käytännön järjestelyistä itsenäisesti.
Lisäksi eriarvoiseen asemaan joutuvat myös hitaampaan tahtiin lukion suorittavat.
– 3,5:een ja neljään vuoteen lukion suorittavat ovat lisääntyneet koko ajan. Lukio halutaan suorittaa hitaammin esimerkiksi harrastusten vuoksi tai terveydellisistä syistä. Heillehän tämä maksullisuus tulee osumaan eniten, Lehtonen toteaa.
