MÄKIHYPPY Paimion Urheilijoiden mäkikotka Niko Kytösaho jysäytti maaliskuun lopussa melkoisen uutispommin. Uransa parhaan maailmancup-kauden päättänyt Kytösaho ilmoitti tuolloin jättäytyvänsä Suomen maajoukkueen harjoitusryhmän ulkopuolelle, ja treenaavansa tulevana kesänä setänsä ja mäkivalmentaja Pekka Kytösahon valvovan silmän alla Keski-Euroopassa.
Huhtikuun aikana Kytösahon yllättävä päätös alkoi tuntua yhä perustellummalta sitä mukaa, kun tieto Suomen Hiihtoliiton talousahdingosta levisi laajempaan julkisuuteen.
– Oikeastaan päätös maajoukkueen jättämisestä kypsyi jo alkuvuoden aikana, eikä se liittynyt edes suoraan viimeisimpiin uutisiin liiton talousongelmista. Olin ollut maajoukkueryhmässä viitisen vuotta, eikä mainittavaa kehitystä ollut tapahtunut. Vaihtoehtona oli joko muuttaa asioita tai sitten lopettaa hyppääminen kokonaan, Kytösaho kertoo.
Ratkaiseva hetki oli noin viikkoa ennen tammikuun lopulla hypättyjä lentomäen MM-kilpailuja. Tuolloin kotimaisemissa surkean alkukauden seurauksena kisoihin valmistautunut Kytösaho istui alas keskustelemaan tulevaisuudesta Pekka Kytösahon kanssa.
– Sanoin Pekalle, etten yksinkertaisesti pysty tähän enää. Teimme pieniä viilauksia hyppäämiseen, ja viikkoa myöhemmin olin sitten MM-kisoissa seitsemäs. Sain itseluottamukseni takaisin, mikä näkyi sen jälkeen lähes kaikissa loppukauden kisoissa, Niko Kytösaho kertaa.
Lentomäen MM-kisat käänsi kurssin
Lentomäen MM-kisoista alkanut liito kantoi Kytösahon lopulta maailmancupissa 30:nneksi. Se on 24-vuotiaan hyppääjän paras kokonaissijoitus mäkimaailman kovatasoisimmassa cup-kilpailussa. Loppukauden aikana hän sijoittui kolmesti 15 parhaan joukkoon ollen parhaimmillaan 7:s Oslon Holmenkollenilla ja 9:s Saksan Willingenissä.
– Se kertoo siitä, miten pienistä asioista pärjääminen on tässä lajissa kiinni. Fysiikan puolesta olen ollut siinä kunnossa jo monta vuotta, että tulosta voi tehdä. Pekan vinkkien avulla tehtiin pieniä viilauksia, ja sen jälkeen urani heikoin alkukausi vaihtui uran parhaaseen loppukauteen.
Mistään uudesta hyppääjä–valmentaja-parista ei ole kyse. Pekka on valmentanut Nikoa niin 2010-luvulla kuin myös 2020-luvun alkuvuosina, joskin viimeisin valmennussuhde oli kovin etäpainotteinen.
– Pekan kanssa treenit ovat sujuneet aina hyvin, vaikka sellaista ehjää hyvää jaksoa emme ole päässeet yhdessä tekemään töitä enää viime vuosina. Vuonna 2022 kun Pekka valmensi minua, oli hän pitkälti Suomessa ja minä Keski-Euroopassa, joten kyse oli enemmän etävalmentamisesta.
Iso riski – Iso palkinto?
Siinä mielessä Kytösahon päätös on iso riski, että tulevana kesänä leirit ja muu eläminen sekä harjoittelu Keski-Euroopassa hoituu yhteistyökumppaneiden tuella. Sponsorikassaa onkin kartutettu kevään aikana hartiavoimin ”Paimio-trion”, eli Nikon, Pekan ja manageri Henna Pöri-Myllyniemen toimesta.
– Onhan siinä aika monta kysymysmerkkiä vielä ilmassa, ja kyse on samalla totta kai isosta riskistä. Mutta kyllä tässä varmasti kaikki kivet käännetään ja jo nyt on ollut ilo huomata, miten moni toimija ihan Paimiosta ja lähialueilta on lähtenyt mukaan tukemaan harjoittelua. Se luo uskoa, että kyllä tästä kilpailukykyinen paketti ainakin meidän tekemisen puitteissa kasaan saadaan, Kytösaho kertaa.
Pientä huolta aiheuttaa kuitenkin se, mistä sekä hän että muut Suomen kärkihyppääjät saavat tulevaisuudessa kilpailukykyiset hyppypuvut. Viime kaudella ne olivat ex-huippuhyppääjä Janne Happosen käsialaa, mutta tulevasta ei ole vielä tietoa.
– Se toki huolettaa. Liitolla ei ole enää varaa maksaa palkkaa Jannelle pukujen tekemisestä, joten hänelläkin on edessään tilanne, jossa töitä pitää mahdollisesti hakea Suomen ulkopuolelta. Taitavana tekijänä hänelle on varmasti kysyntää, Kytösaho pohtii.
Kahden vuoden projekti
PU:n mäkiässä hakee Keski-Euroopassa harjoitteluunsa ensisijaisesti kahta asiaa: moderneja mäkiä ja maailman parhaita treenimittareita. Kun treeneissä pääsee hyppäämään jatkuvasti maailman parhaita hyppääjiä vastaan, pysyy kartalla omasta hyppyvireestä jatkuvasti.
Kytösahon mielessä siintääkin kahden vuoden projekti uusvanhassa valmennuksessa. Ensi keväänä edessä ovat Trondheimin MM-kilpailut, ja alkuvuodesta 2026 Milanossa hypätään olympiamitaleista.
– Olympialaiset on se iso päätähtäin, mikä on yhdessä Pekan kanssa asetettu. Tiedän, että ominaisuuteni riittävät hyppäämään kärkisijoista. Nyt aiomme kahdessa vuodessa laittaa kaiken likoon ja mitata ulos sen, mitä mitattavissa on. Sitten ei jää ainakaan mitään jossiteltavaa, Kytösaho päättää.
Pekka Kytösaho: Kärkiurheilijoille riittää liiton tukea
Niko Kytösahon valmentajaksi välivuoden jälkeen palaava Pekka Kytösaho näkee, etteivät Suomen Hiihtoliiton taloushuolet vaikuta välttämättä juurikaan kärkiurheilijoiden menestysmahdollisuuksiin tulevina vuosina.
– Liitossa on eletty yli varojen jo pitkään, ja nyt tuli yksinkertaisesti raja vastaan. Muutoksia piti tehdä, ja uskoisin, että se tarkoittaa panostusta aiempaa pienempään määrään urheilijoita huipputasolla. Eli toisin sanoen en usko, että kärkiurheilijoiden mahdollisuuksiin harjoitella ja menestyä talouskuri vaikuttaa hirveästi.
Pekka Kytösaho on ehtinyt olla monessa mukana viime vuosien mäkimaailmassa. Kaudella 2021–22 hän valmensi Kiinan mäkimaajoukkuetta kohti Pekingin kotiolympialaisia, ja sen jälkeen kausi 2022–23 sujui Niko Kytösahon etävalmentajana.
Viime kaudella hän seurasi kilpailuja lähes yksinomaan katsojan roolissa, kunnes keskustelut paluusta Nikon valmentajaksi aukesivat uudelleen tammikuussa. Nyt alkanutta kahden vuoden projektia kohti Milanon olympialaisia 2026 hän pitää korttien katsomisena.
– Ei sitten jää ainakaan mitään jossiteltavaa mihinkään huoltoaseman pöydän ääreen viiden vuoden päähän, että mitä olisi voitu saavuttaa tai mitä olisi voitu tehdä toisin. Nyt tosiaan otetaan iso riski ja katsotaan, miten pitkälle potentiaali riittää niin, ettei ainakaan jälkikäteen tarvitse asiaa miettiä, Kytösaho sanoo painokkaasti.
Syy, miksi Niko Kytösahon treenit painottuvat tulevana kesänä Keski-Euroopan mäkiin, löytyy sekä tarjolla olevien mäkien määrästä että myös treeniseurasta.
– Pääpaikkana toimii Itävallan Salzburg, josta on lyhyt matka harjoittelemaan niin Garmisch-Partenkircheniin, Oberstdorfiin, Villachiin tai Slovenian Puolelle Planicaan. Siinä on lähemmäs kymmenkunta huippumodernia mäkikeskusta aivan lähellä. Ja treeniseura on sellaista, että näkee koko ajan, missä maailman kärki menee, Pekka Kytösaho kertaa.
