Tuleviin Euroopan parlamentin vaaleihin lähdetään hyvin erilaisissa tunnelmissa kuin viisi vuotta sitten. Vielä vuonna 2019 harva uskoi, että lähivuosina joutuisimme kamppailemaan maailmanlaajuisen pandemian ja sodan kourissa.
Viime parlamenttivaalien puheenaiheiksi nousivat ilmasto ja ympäristö, jotka siivittivät vihreät puolueet ympäri Eurooppaa vaalivoittoihin. Myös komissio sekä parlamentti lähtivät vaalikauteen vahvasti ilmastoteemalla, mistä on todisteena kuluvalla istuntokaudella sorvattu vihreän kehityksen ohjelma.
Todellisuus kuitenkin on, että 2020-luvun Eurooppa on hyvin erilainen kuin kuvittelimme sen olevan. Enää emme puhu niin vahvasti ilmastotoimista vaan kysymme, miten EU turvaa maanosan ammustuotannon ja energiansaannin.
Äskettäin julkaistun eurobarometrin mukaan turvallisuus ja puolustus ovat nousemassa ensimmäistä kertaa eurovaalien tärkeimmiksi puheenaiheiksi niin Suomessa kuin monessa muussakin unionin maassa. Konkreettisin turvallisuuteen liittyvä aihe on mahdollisen uuden puolustuskomissaarin tehtävän perustaminen.
Käytännön tasolla puolustuskomissaari tulisi mitä luultavimmin vastaamaan EU-alueen puolustusteollisuudesta. Nato vastaisi edelleen useimpien maiden osalta varsinaisista sotilaallisista tehtävistä.
Puolustuskomissaarin tehtävälle katsotaan olevan tarvetta, koska EU yrittää nostaa ylös omaa puolustusteollisuuttaan Venäjän uhan takia.
Eurobarometrin mukaan muita suomalaisille tärkeitä vaaliteemoja ovat Euroopan tulevaisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta.
Näistä ensimmäisen voidaan katsoa kytkeytyvän autoritaaristen maiden, kuten Unkarin nousuun Euroopassa. Tulevalla vaalikaudella tulevat etenemään myös Moldovan ja Ukrainan EU-jäsenyydet. Vaikka esimerkiksi Ukrainan EU-jäsenyydelle löytyy Suomestakin varmasti kannatusta, täytyy laajentumisia pohtia tarkkaan. Pitää pohtia esimerkiksi sitä, miten EU toimisi laajentuessaan 29 maan unioniksi, kun jo 27 maan kanssa on vaikeuksia.
Ehkä pienoisena yllätyksenä voidaan pitää sitä, että maahanmuutto- ja turvapaikka-asiat ovat suomalaisten mielestä vasta viidenneksi tärkein puheenaihe tulevissa vaaleissa.
Kaikki maat huomioiden tärkein vaaliteema barometrin mukaan on köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta. Lisäksi EU-kansalaiset pitävät tärkeinä kansanterveyteen, talouteen ja työpaikkoihin sekä turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä kysymyksiä.
Barometri osoittaa myös vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneen ja edelleen kiihtyvän kehityksen, jossa eurovaalien teemat kytkeytyvät entistä voimakkaammin kansallisesti polttaviin kysymyksiin.
Euroopan parlamenttiin valitaan kesäkuussa 720 jäsentä 27 EU-maasta. Tulevien vaalien sanotaan olevan Euroopan kaikkien aikojen tärkeimmät. Ja näin niiden voidaan ajatella olevankin. Vaaleissa ratkaistaan Euroopan suunta tuleviksi vuosiksi.
Myös kiinnostus vaaleja kohtaan on kasvanut sitten viime kerran, jolloin Suomen äänestysaktiivisuus jäi surkeaksi noin 42,7 prosenttiin. Tuoreen eurobarometrin mukaan peräti 79 prosenttia suomalaisista vastasi äänestävänsä todennäköisesti eurovaaleissa. Tätä lukua ei toki pysty suoraan kääntämään tulevaksi äänestysprosentiksi.
Suomen tilanne on kuitenkin monilla tavoin jännittävä.
Ensinnäkin Suomi saa yhden uuden lisäpaikan parlamenttiin, joten Suomesta valitaan 15 meppiä vanhan 14:n sijaan.
Toisekseen moni kokenut suomalaismeppi lopettaa uransa. Nykyisistä mepeistä ainakin seitsemän siirtyy muihin tehtäviin tai eläkkeelle. Lopettavissa ovat mukana ehkä kaikkien aikojen vaikutusvaltaisin suomalaismeppi Heidi Hautala (vihr), varsinkin tällä kaudella Unkarin oikeusvaltakysymyksessä esille noussut Petri Sarvamaa (kok), sekä kokeneet Silvia Modig (vas), Miapetra Kumpula-Natri (sd), Nils Torvalds (r) ja kaiken nähnyt Mauri Pekkarinen (kesk). Ensimmäistä kauttaan istuva Alviina Alametsä (vihr) ei myöskään ole ehdolla.
Meppien lukumäärä päätetään maiden väestömäärän mukaan. Tästä syystä esimerkiksi Saksalla on 96 meppiä Suomen 15:tä vastaan.
Mikäli meppi kuitenkin osaa asiansa, voi hän hankkiutua vaikutusvaltaisiin tehtäviin. Suomi on tästä ollut hyvä esimerkki, sillä EU:n Matrix-tietopalvelun mukaan suomalaismepit ovat määräänsä nähden käyttäneet paljon valtaa parlamentin sisällä. Tästä kannattaa pitää kiinni.
Koska edustajamääräämme ei voi vaikuttaa, kannattaa Suomessa keskittyä laatuun.
FAKTA
EU-vaaleista on ollut laajasti käsitys,ettei ketään kiinnosta. Tämä on muuttunut: suomalaisvastaajista 94 prosenttia piti äänestämistä entistä tärkeämpänä kansainvälisen tilanteen takia.
79 % ilmoitti kyselyssä, että äänestäisi, jos vaalit olisivat olleet kyselyn aikoihin.
Vuoden 2019 EU-vaaleihin verrattuna suomalaisten kiinnostus vaaleihin on kasvanut 20 prosenttiyksikköä.
73 % sekä suomalaisvastaajista että EU-kansalaisista kokee, että EU:n toimet vaikuttavat heidän arkielämäänsä.
