Paimion kartoituskohteella on useampia aikaisempia havaintoja liito-oravasta ja kaksi varmistettua ja luonnonsuojelulain turvaamaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Toinen pesäpaikoista on asuttu ja toinen taas tällä hetkellä tyhjä. Taru-koira löysi kartoituksessa alueelta useampia merkkejä liito-oravasta. Osa niistä löytyi metsänkohdista, joiden tiedettiin olevan liito-oravalle tärkeitä, mutta osa myös alueilta, joilta ei aikaisemmin ollut tehty havaintoja. Koirakartoituksen tulokset antavat tärkeää tietoa siitä, miten liito-orava liikkuu alueella ja missä se esimerkiksi käy ruokailemassa.
Ihminen tunnistaa liito-oravametsän yleensä papanoiden perusteella, joita löytyy puiden juurilta. Sitä vastoin lajin näkee metsässä vain hyvin harvoin. Kartoitetulla kohteella liito-orava kuitenkin tuli tämän vuoden maaliskuussa tervehtimään alueella ollutta Livian opiskelijaryhmää.
Liito-oravakohde täsmämetsänhoitoon
Kartoituskohde on yksi Monitavoitteiseksi täsmämetsätalouden osaajaksi etänä -hankkeen täsmämetsänhoidon mallikohteista. Mallikohteilla demonstroidaan ympäristön kannalta hyvin suunniteltuja ja tarkkaan kohdistettuja metsänhoidon toimenpiteitä. Tälle kohteelle laaditaan valmiiden kartoitustuloksien pohjalta metsäsuunnitelma, jossa liito-orava huomioidaan mahdollisimman hyvin vuosiksi eteenpäin. E-Täsmä on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Hiilestä kiinni -hankekokonaisuutta.
Elinympäristöjen pirstoutuminen on yksi liito-oravan uhanalaistumisen tärkeimmistä syistä. Naaraan elinpiiri on yleensä noin kahdeksan hehtaaria ja uroksen jopa 60 hehtaaria. Siksi on tärkeää, että liito-orava pääsee liikkumaan metsäalueiden välillä. Laji tarvitsee liitämiseen tarpeeksi pitkää, eli käytännössä tarpeeksi vanhaa, ja suhteellisen yhtenäistä metsää. Metsätaloudessa varsinkin avohakkuut heikentävät liito-oravan elinympäristöjä, koska tarpeeksi laajat avoimet alueet katkaisevat liito-oravan kulkuyhteyksiä metsäalueiden välillä. Yleensä liito-orava liitää ongelmitta 20–30 metrin matkoja puusta toiseen.
Laajat peltoaukeat, hakkuuaukeat ja taimikot ympäröivät 12 hehtaarin metsäaluetta monesta suunnasta ja kulkureittejä muihin metsiin on vain vähän, joten niillä metsänhoidon toimenpiteillä, mitä tällä alueella toteutetaan, on merkitystä liito-oravalle. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa alueella säilyy lisääntymis- ja levähdyspaikkojen lisäksi koko ajan noin 4–6 hehtaaria liito-oravalle käyttökelpoista metsää.
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä E-Täsmä – Monitavoitteiseksi täsmämetsätalouden osaajaksi etänä- hankkeessa.
FAKTA
Liito-orava on tiukasti suojeltu laji, joka elää useimmiten kuusivaltaisissa sekametsissä. Liito-oravan asuttamassa talousmetsässä metsänhoidon suunnittelun pohjalle tarvitaan liito-oravakartoitus.
Inna Salminen
