Kyykäärmeen puheenvuoro

0

Meihin on pienestä pitäen iskostettu voimakas pelko tiettyjä eläimiä kohtaan. Kyykäärme on saanut tuntea sen nahoissaan: pelko on monen mielessä muuttunut vihaksi. Jo pelkkä näköhavainto saa aikaan voimakkaan reaktion.

Annan hetkeksi ääneni kyykäärmeelle.

”Minä kyy olen Suomen käärmeistä ainoa myrkyllinen. Rantakäärme ja Ahvenanmaan-kollegani kangaskäärme ovat myrkyttömiä. Vaskitsa puolestaan ei ole käärme ensinkään, vaan jalaton lisko.

Kärsin pelon ja tietämättömyyden aiheuttamasta hirviön maineestani. Olen todellisuudessa ihmistä karttava yksineläjä, jolla on huono näkö ja kuulo, mutta hyvä hajuaisti. Myyrä viikon, parin välein pitää minut kylläisenä. Kallisarvoista myrkkyäni säännöstelen! Me kyyt voimme olla lähes minkä tahansa värisiä. Selkäämme koristaa sahalaita, mutta parhaat tuntomerkit ovat kolmiomainen pään muoto sekä punaiset (uroksella) tai oranssit (naaraalla) silmät ja pystysuora pupilli.

Kolumnisti, joka lainasi minulle äänensä, on itsekin ikänsä pelännyt käärmeitä, mutta kun viime kesänä kohtasimme mökkipihalla, hän päätti tehdä kaikkensa, jotta pelko ei pääse kasvamaan kyyvihaksi. Siksi hän päästi minutkin ääneen.”

Urbaanilegendat ja väärät uskomukset värittävät keskustelua kyystä. Suosittelen lämpimästi tiedonhankintaan Jarmo Latvan ja Lisse Tarnasen kirjaa Kiehtovat kyyt, joka kuvaa perusteellisesti kyyn elämää. Liikkuvampaa materiaalia käärmeistä puolestaan on nähtävillä WWF:n Luontoliven kyylive-tallenteissa vuosilta 2019-20.

Koska mökilläni ei liiku lapsia tai koiria, en hätäile viimekesäistä kyyhavaintoani – mikäli kyy on pihani vakiasukas, mahdumme vallan mainiosti samalle tontille. Pidän toki nurmikkoni lyhyenä, mutten häiriinny siitä, jos kauempana ryteikössä luikertelee. Ylipäänsä lapionvarteen ei ole syytä tarttua: tarvittaessa kyyn voi turvallisesti siirtää toisaalle.

On kuitenkin aivan eri asia kunnioittaa toislajisia kanssaeläjiä kuin ryhtyä uhkarohkeaksi. Kyyn myrkky on vaarallista ihmiselle, eikä käärmeitä tule tarpeettomasti lähestyä. Kyyn pureman jälkeen tulee viivytyksettä hakeutua päivystykseen.

Sini Keränen

Kirjoittaja on Sauvon vapaa-ajanasukkaiden toimikunnan jäsen, joka nosti juhlamaljan, kun kyy viimein rauhoitettiin kesällä 2023.