PAIMIO
Paimion kaupunginhallitus päätti viime keskiviikkona, että Paimion kaupunki lähtee mukaan Varsinais-Suomen radanvarsikuntien yhteiseen Lähijuna Varsinais-Suomessa -projektiin ja hyväksyy hankkeeseen liittyvän kustannustenjakomallin.
Paimion päätöksestä lähtee ilmoitus Turun kaupungille. Turku tulee olemaan hankkeen vastuukunta, ja projekti sijoittuu Turun kaupungin liikkumispalvelujen palvelualueelle.
Projektin tehtävänä on tuottaa konkreettinen suunnitelma Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen toteuttamiseksi yhdessä kuntien ja valtion kanssa.
Projektilla on käytössään – kaikkia osapuolia hyödyttäen – Turun kaupungin lakipalvelut, viestintäpalvelut, ulkoisen rahoituksen hankeosaaminen ja muu asiaan liittyvä osaaminen.
Hanketta ohjaamaan nimetään kuntien sekä Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan liiton edustajista muodostuva ohjausryhmä.
Keskiviikkona koolla ollut Paimion kaupunginhallitus käsitteli liittymistään Lähijuna Varsinais-Suomessa -projektiin kokouksen esityslistalle lisättynä uutena, kiireellisenä asiana.
Kiinnostus korkealla
Lähijunaliikenne olisi tärkeä runko Varsinais-Suomen joukkoliikennejärjestelmälle. Kuntien kiinnostus eri ratasuuntien suunnitteluun on noussut viime aikoina varsin korkealle tasolle.
Traficom piti Varsinais-Suomen radanvarsien kunnille keskustelutilaisuuden seudun palvelutarpeista ja rahoitusvalmiudesta 20. toukokuuta 2024. Toinen keskustelu Varsinais-Suomen radanvarren kuntien kanssa järjestetään 17. kesäkuuta 2024, kun konsultti on laatinut arviota tarpeiden ja liikennepalveluiden toteutettavuudesta.
Projektikokonaisuuden hallintaan ja projektin vetovastuuseen palkataan asiantuntija, jonka tehtävänä on lähijunaliikenteen järjestämisen ja käynnistämisen valmistelu yhdessä liikenneviranomaisten kanssa.
Valmisteluvaiheen kustannuksiksi on arvioitu palkkaus- ja konsulttiselvityskuluineen yhteensä 181 000 euroa. Paimion osuus tulee tällä tietoa olemaan 13 000 euroa. Summa jaettaneen kahdelle peräkkäiselle vuodelle.
Kustannusjakoehdotus perustuu kaikkien radanvarsikuntien osallistumiseen. Projekti voidaan kuitenkin käynnistää, vaikka joku kunta ei haluaisikaan osallistua projektiin. Se kuitenkin vaikuttaisi kustannusjakoon ja aiheuttaisi jonkin verran muita käytännön järjestelyjä.
Aktiivisuutta edellytetään
Orpon hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että henkilöjunaliikenteen kilpailua lisätään mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen.
Varsinais-Suomessa junaliikenteen yhteysvälit ulottuvat Turusta Salon, Tampereen, Naantalin ja Uudenkaupungin suuntiin. Näillä kaikilla yhteysväleille edetään nyt aktiivisesti lähijunaliikenteen valmistelussa. Jokaisella ratasuunnalla on hieman erilaiset mahdollisuudet ja haasteet.
Valtio painottaa kuntien omaa aktiivisuutta ja edellyttää samalla kuntien taloudellista panosta lähijunaliikenteeseen. Alustavan arvion mukaan kuntien osuus olisi noin puolet nettokustannuksista.
Traficom teettää nopealla aikataululla konsulttiselvitystä, jossa arvioidaan valtakunnallisesti eri ratasuuntien kustannuksia ja potentiaalia.
Konkretiaa 2030?
Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen kehittämisen priorisoinnissa huomioidaan kunkin alueen rahoitusvalmius ja toiminnalliset mahdollisuudet.Konkretiaa koskien liikennöitäviä yhteysvälejä, asemia, vuorotarjontaa sekä kalustoa ja kapasiteettia olisi Traficomin arvion mukaan luvassa noin vuonna 2030.
Turusta Helsinkiin johtavan Länsiradan suunnittelussa varaudutaan lähijunaliikenteen ajateltuihin asemapaikkoihin. Asemapaikat eivät kuitenkaan kuulu Länsirataa valmistelevan yhtiön tehtäviin.
Maakunnan alueellisen junaliikenteen suunnittelussa tulee huomioiduksi myös rantaradan tulevaisuuden liikennöinti.
Keskustelussa on tiettävästi ollut myös se, olisiko mahdollista, että IC-junat pysähtyisivät Paimiossa.
Projektissa selvitetään:
Rata-infran kehittämistarpeet koskien kaikkia yhteysvälejä.
Asemapaikkojen toteuttamiskustannusarviot.
Luotettavat matkustajamääräarviot.
Kustannusjaon oikeudenmukaiset periaatteet pohjalta ”hyötyjä maksaa”.
Viranomaisroolit, valtion rooli ja vastuukuntamalli.
Ratakapasiteetin riittävyys, kohtaamispaikkojen tarve ja niiden toteutuskustannukset.
Yhteysvälien alustavat aikataulut.
Liikennöinnin käynnistämisen aikataulu.
Hankintamenettelyt ja kilpailutustarpeet.
