Kesä ja uiminen kuuluvat yhteen kuin, noh, kesä ja kärpäset. Vedessä kelluminen on minulle terapiaa parhaimmillaan. Se hetki, kun saa ensimmäistä kertaa kesällä kastaa varpaat lämpimään järvi- tai meriveteen jää joka vuosi mieleen. Talviturkin heittämisajankohtaa voikin sitten vertailla pitkin kesää kaveri- ja sukulaisporukoissa.
Kaikille varpaiden kastaminen veteen ei kuitenkaan ole niin helppoa tai edes mahdollista. Kirjoittaessani tähän lehteen juttua Paimion Hiekkahelmeen avatusta uudesta esteettömästä uimarannasta, etsin tietoa lähialueen esteettömistä rannoista. Tai koitin etsiä. Mitään kokoavaa listausta en nimittäin löytänyt.
Yksittäisistä lehtiartikkeleista, blogeista ja kuntien sivuilta tietoa kaivellessani yllätyin lopputuloksesta. Suomessa vaihtoehdot esteettömälle polskimiselle ovat harvassa kuin kanan hampaat. Paimion ranta on pikaisen tutkimuksen tulosten perusteella Suomen kymmenes esteetön ranta. Tuhansien järvien ja satojen ellei tuhansien uimarantojen maassa luku kuulostaa naurettavan pieneltä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan seitsemästä 29 prosenttia Suomen työikäisistä on vammaisia. Arvio vaihtelee laskentatavan ja kriteerien mukaan. Joka tapauksessa puhutaan sadoista tuhansista ihmisistä, jotka tarvitsevat esteettömiä ratkaisuja. Esteettömyydestä hyötyisivät tätäkin useammat.
Esteettömiä rantoja on onneksi suunnitteilla useissa kunnissa. Täällä Peimarin alueella tilanne on jossain määrin muuta maata valoisampi, sillä Paimion lisäksi esteetön ranta löytyy suhteellisen lyhyen välimatkan päästä Turusta ja Salosta. Ja jos Ankkalammen suunnitelmille näytetään vihreää valoa, saattaa Paimiossa rantoja olla kohta kaksi.
Silloin meidän kaikkien olisi helpompi nauttia kesästä eikä vain kärpäsistä.
