PAIMIO
Paimiolaisella Kuusvuoren tilalla syysvehnät on jo puitu ja kevätvehnän puinti on hyvässä vauhdissa. Maanviljelijä Martti Kuusvuori kertoo, että puintikausi alkaa elokuun puolessa välissä syysvehnien puinnilla ja jatkuu syyskuun loppuun, jolloin puidaan myöhemmin kypsyvät öljykasvit.
Kuusvuoren mukaan syysvehnän tämänvuotinen sato jäi pettymykseksi, ja heidän tuotantomääränsä jäi jälkeen tavanomaisesta. Kuluvan vuoden erikoinen kevät, jossa siirryttiin lumikinoksista helteisiin muutamassa viikossa, näkyy satomäärissä.
– Talvehtiminen ei varmaan onnistunut niin hyvin, ja kevään sateet eivät osuneet siihen hetkeen, jolloin ne olisi tarvittu sadon muodostumisen kannalta, Kuusvuori sanoo.
Kauran suhteen hän sen sijaan on toiveikkain mielin. Sadosta näyttää tulevan paikka paikoin keskimääräistä parempi.
Viljan hinta alhaalla
Viljojen markkinahinnat ovat olleet myllerryksessä siitä asti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan keväällä 2022. Kuusvuori kertoo, että sodan alkuvaiheessa viljasta maksettiin koviakin hintoja, mutta nyt hintataso on laskenut jo sotaa edeltävälle ajalle ja jopa sen alle.
– Kyllä viljan hinta valitettavasti on heikko. Vehnätonnista maksetaan nyt 170–180 euroa tonnilta. Se on aika alhainen hinta, Kuusvuori sanoo.
Yksi tapa, jolla viljelijät voivat vaikuttaa viljastaan saatavaan hintaan, on jaksottaa viljan myyntiä. Koska maailmanmarkkinahinnassa on heiluntaa, voi viljasta saada toisena ajankohtana paremman tuoton kuin toisena.
Alhainen viljan hinta vaatii maanviljelijöiltä kekseliäisyyttä ja panossuhteen tarkastelua.
– Tuotanto on synnytettävä pienemmillä panoksilla ja pitää löytää asioita, joilla ollaan kustannustehokkaita. Mutta ei se mikään mairitteleva se kannattavuus ole, Kuusvuori toteaa.
Yhteispeliä luontoäidin kanssa
Kuusvuoren tilalla kasvaa tänä vuonna vehnää, kauraa ja rapsia. Tilalla kasvatetaan myös heinää hevosille ja tarhahernettä. Puitavaa on 70–80 hehtaaria ja viljelysalaa noin 150 hehtaaria. Kyseessä on sukutila, jota hoitaa vielä toistaiseksi Kuusvuoren isä Jaakko Kuusvuori . Jossain vaiheessa tilan hoito siirtyy isältä pojalle.
Puintiaikaan pellolla tehdään pitkiä päiviä. Valoisat ja kuivat päivät käytetään hyödyksi, sillä sateella ei voi puida.
– Tämä on yhteispeliä luontoäidin kanssa ja hänen kanssaan aikatauluja aina sovitellaan, Kuusvuori hymyilee.
Vaikka maanviljelijä joutuu laskemaan tarkkaan kannattavuutta ja miettimään käytettyjä panoksia, Kuusvuori korostaa, että ihan kaikkea vastetta, jota hän työstään saa, ei voi mitata rahassa.
– Tämä on monipuolinen ammatti, jossa ollaan luontoon tiukasti sidoksissa. Kyllä se joka vuosi saa hymyilemään, kun oras sieltä pellosta pilkahtaa, Kuusvuori päättää.
Satonäkymiä satelliiteista
Paimiolainen maanviljelijä Jarno Tuominen hyödyntää työssään satelliittiteknologiaa. Norjalaisen lannoiteyritys Yaran kehittämä AtFarm-sovellus auttaa muun muassa optimoimaan oikeanlaisen lannoitetarpeen pellolle.
– Sovelluksesta näkee pellon kasvimassan kasvun tällä hetkellä, ja sitä voi myös selata taaksepäin. Sen avulla voi analysoida esimerkiksi onko pellon ravinnetasapaino kunnossa, Tuominen selittää.
Sovelluksesta saatujen tietojen perusteella voi kasveille antaa tarvittaessa lisälannoitteita, jotka tukevat kasvien kasvua ja parantavat satoa.
– Suomessa viljakasveille annetaan lannoitetta siemenen alle kylvövaiheessa. Sovelluksen avulla voisi ehkä jättää osan kevään lannoituksesta pienemmäksi ja seurata kasvua. Jos lisälannoitteelle näyttäisi olevan tarvetta, voi myöhemmin kesällä kohdistaa lannoitustarpeet täsmällisemmin, Tuominen pohtii.
Kesällä lannoittamisessa on kuitenkin riskinsä, sillä ravinteiden imeytyminen kasvien käyttöön on riippuvaista säistä. Tuominen sanoo, että maanviljely onkin usein riskien punnitsemista ja niiden välillä valitsemista.
– Voi miettiä, että hakeeko jackpottia yhdellä numerolla vai hajauttaako pelimerkit useammalle kuin ruletissa, Tuominen naurahtaa.
Kasvien hyvinvoinnin seurantaa
Suoria satomääriä sovelluksesta ei näe, mutta koska se antaa tietoa pellon kasvimassasta, voi sen perusteella laskea satoennusteita. Sovellus on hyödyksi erityisesti viljan kasvuvaiheessa, jolloin maanviljelijä voi seurata kasvien hyvinvointia.
– Mitä tummempaa kasvin vihreys on, sitä enemmän se sisältää lehtivihreää ja todennäköisesti myös tuottaa enemmän satoa, Tuominen avaa.
Tuominen kertoo, että satelliittipalvelun avulla viljelijä voi paikallistaa peltonsa hyvät ja huonot kohdat. Jos huonot kasvuolosuhteet toistuvat samassa kohdassa useampana vuotena, voi ilmiön syytä lähteä tutkimaan. Hän näkeekin sovelluksessa potentiaalia peltojen kokonaisvaltaiseen parantamiseen tulevaisuudessa.
Maailmanlaajuisesti satelliittiseurannan avulla voidaan ennustaa satomääriä ja se vaikuttaa viljan maailmanmarkkinahintaan.
– Toki ei tiedetä onnistuuko sato aina, mutta satelliittiteknologian avulla voidaan saada tietoa siitä mitä on tulossa ja missä, Tuominen sanoo.
