SAUVO
Liikuntaseura Sauvon Sykkeen johdossa aloittaa syksyllä uusi puheenjohtaja. Mutta vaikka puheenjohtajan pesti on uusi, on Laura Parkkunen tuttu kasvo yhdistyksessä jo vuosien takaa. Innokkaaksi ryhmäliikkujaksi tunnustautuva Parkkunen on myös ohjannut erilaisia liikuntatunteja 15-vuotiaasta saakka.
Parkkunen on Sauvossa paluumuuttaja. Au pair -vuosi Yhdysvalloissa venyi opiskelun ja töiden myötä aiottua pitemmäksi. Seitsemän vuotta sitten Parkkunen palasi juurilleen, Sauvoon.
– Eikö sitä sanota, että routa porsaan kotiin ajaa, Parkkunen nauraa.
– Sauvo oli turvallinen laskeutumispaikka. Palasin tänne tukiverkoston luokse tuttuun ympäristöön, hän jatkaa.
Amerikasta palattuaan Parkkunen tutustui uudestaan kotipitäjäänsä. Siihen aikaan kunnan verkkosivuilta ei löytynyt tietoa alueen harrastusmahdollisuuksista, joten hän suuntasi kirjastoon kyselemään lisää.
– Kysyin mitä tapahtumia Sauvossa järjestetään lapsille ja kirjastonhoitaja vastasi, että seuraavaksi meillä on kalenterissa Elopäivät. Ja silloin elettiin joulukuuta, Parkkunen kertoo.
Koska lasten harrastuskalenteri huusi tyhjyyttään, Parkkunen alkoi vetämään lasten satutunteja ja pikkuhiljaa myös liikuntaryhmiä.
Uusia ideoita ja innostamista
Ideat Sauvon lähiliikunnan kehittämiseen eivät Parkkuselta ihan heti lopu. Hän teki aikanaan sauvolaislapsille tutuksi Free gym -toiminnan sekä veti telinevoimistelutunteja. Myös lasten joogaa on kokeiltu, mutta se ei Parkkusen mukaan saanut koskaan tarpeeksi tuulta purjeisiinsa. Parkkunen on tehnyt töitä, jotta Paimiosta tutut lasten peuhikset on saatu Sauvoon ja maailmantuliaisinaan hän on tuonut Sauvoon talvisen kaakaojuoksutapahtuman.
– Viikkotuntien lisäksi pyrimme järjestämään erilaisia tapahtumia, joilla saadaan seuralle nostetta, Parkkunen sanoo.
Sauvon Sykkeen syksyn ohjelmassa on tarjolla viikoittaisia liikuntaryhmiä sekä lapsille että aikuisille. Ohjattua liikuntaa järjestetään viitenä päivänä viikossa. Lasten ryhmiin on erilliset ilmoittautumiset, mutta aikuisten ryhmät ovat avoimia kaikille kausimaksun maksaneille. Mukaan voi tulla ilman sen kummempaa ilmoittautumista.
– Olemme miettineet, että pitäisikö ryhmiin jossain vaiheessa laittaa joku maksimimäärä, kuinka monta otetaan mukaan. Mutta vielä ei olla siinä vaiheessa, että pitäisi rajata, Parkkunen sanoo.
Ohjaajina tunneilla toimivat seuran omat aktiiviliikkujat. Parkkunen toivoo, että useampikin rohkaistuisi kokeilemaan treenien vetämistä.
– Me suomalaiset emme halua nostaa itseämme esille. Vaikka olisit monta vuotta käynyt treeneissä, ja tiedät tasan tarkkaan mitä tehdään ja miksi tehdään, niin silti nousee ongelmaksi se, kun pitäisi olla siellä ryhmän edessä, Parkkunen harmittelee.
Kehonhuoltoa ei saa unohtaa
Sauvossa mahdollisuudet lähiliikuntaan ovat Parkkusen mukaan hyvät. Kunnan kuntosali on vastikään uusittu, koulun liikuntasalit ovat hyvässä kunnossa ja saatavilla oleva välineistö on hyvää. Uudet kevyenliikenteenväylät ovat parantaneet ulkoliikuntamahdollisuuksia, tenniskenttää ollaan parhaillaan elvyttämässä ja yleisurheilukentän kunnostaminenkin on työn alla. Luontopolkuja Parkkunen sen sijaan kaipaisi lisää.
– Esimerkiksi Kirveskallion lenkki on haasteellinen kulkea, eikä se ole esteetön, Parkkunen selittää.
Vaikka Sauvossa on hyvät mahdollisuudet liikkua, aivan kaikkea pienestä kunnasta ei löydy. Parkkunen luettelee jäähallin, uimahallin, keilahallin ja padelkentän puuttuvien joukkoon. Sauvolaiset suuntaavat puuttuvien palvelujen perässä lähikuntiin, kuten Paimioon ja Kaarinaan.
Myös Parkkunen suuntaa säännöllisesti Kaarinan suuntaan liikkumaan. Tosin se ei johdu sopivan liikuntatarjonnan puutteesta, vaan lasten taitoluisteluharrastuksesta. Parkkusen molemmat lapset luistelevat kilpasarjoissa.
– Käytän heidän treeniajan uimahallissa tai lenkillä, mitä ehdinkin tekemään, Parkkunen kertoo.
Parkkunen ei vanno yhden lajin nimeen, vaan määrittelee itsensä sekaharrastajaksi. Lapsena telinevoimistelu vei mennessään ja viimeinen aktiiviharrastus löytyi Peimarin jalkapallon naisten edustusjoukkueesta. Tällä hetkellä Sauvon Sykkeen viikkotreenien ohjaaminen pitää Parkkusen sopivassa vireessä. Hän korostaa erityisesti kehohuollon merkitystä.
– Herkästi ajatellaan, että kun liikutaan, niin täytyy liikkua siten, että tulee hiki. Totta, tarvitsemme hikiliikuntaa, sykettä nostavaa ja voimaharjoittelua, mutta myös sitä palauttavaa, kehoystävällistä ja hermostoa rauhoittavaa liikettä. Se on todella tärkeä osa liikunnan kokonaisuutta, Parkkunen sanoo.
