PAIMIO
Teatteritiimi Komeljanttarin näytelmä Myötä- ja vastahäpeässä saa ensi-iltansa Paimion teatterin lavalla perjantaina 20. syyskuuta. Kyseessä on vierailevan teatteriryhmän ihka ensimmäinen näytelmä, ja vaikka Paimion teatterissa tällä kertaa ollaankin vieraina, ei kyseinen teatteri ole ryhmän jäsenille vieras paikka.
Komeljanttari on Merita Seppälän ja Mira Latun perustama kahden naisen teatteriryhmä. Kumpikin osapuoli on ollut mukana Paimion teatterin toiminnassa jo vuosia, ja siellä he ovat myös aikanaan tutustuneet toisiinsa. Jo aikaisessa vaiheessa kävi selväksi, että kaksikon arvot osuvat yksiin ja idea yhteisestä tekemisestä alkoi itää. Uusi teatterin tekemisen muoto antaa naisille vapaat kädet.
– Lähtökohtana on omat taiteelliset tavoitteet ja se, että haluamme tehdä vähän erilaista teatteria, Seppälä sanoo.
– Eikä sitä ole tatuoitu yhteen tiettyyn paikkaan, Lattu jatkaa.
Ei tiukkapipoille
Myötä- ja vastahäpeässä käsittelee häpeän eri muotoja kolmen henkilön kautta. Mira Lattu ja Marko Pekkarinen esittävät pariskuntaa, jossa vaimo ei häpeä mitään ja mies häpeää senkin edestä, ja varsinkin vaimoaan. Parisuhdeterapiaan päätyvä pari saa apua Merita Seppälän esittämältä terapeutilta, joka on kehittänyt neliportaisen häpeäterapian.
Seppälä kuvailee näytelmää sellaiseksi teatteriksi, jollaista Paimiossa ei ole useinkaan nähty. Teksti on tarkoituksella kirjoitettu hyvin roisiksi, ihmisyyttä loukkaamatta.
– Toivon sydämestäni, että ihmiset uskaltavat tulla katsomaan, mutta jos on hirvittävän herkkä tai tiukkapipoinen, niin melkein sanoisin, että kannattaa harkita kahteen kertaan, Seppälä pohtii.
Näytelmää varten naiset ovat kaivelleet syvempää tietoa häpeästä: mitä se ylipäätään on ja minkälaisissa tilanteissa sitä esiintyy. Ilmiselviä tapauksia on koitettu vältellä, mutta parin lähipiiri saattaa tunnistaa näytelmästä joitain tilanteita. Näytelmän työstämisen myötä kaksikko on päässyt käsittelemään paljon myös omaa häpeäntunnetta ja sen tuomia rajoitteita.
– On tehnyt tosi hyvää käsitellä häpeää. Moni meistä varmasti pystyy samaistumaan siihen, kun hävettää jokin itsessä niin, että herää yöllä miettimään “miksi mä silloin 15 vuotta sitten”, Lattu sanoo.
Yhteisiä ideoita
Myötä- ja vastahäpeässä on Seppälän käsikirjoittama, mutta hän korostaa, että kaikki näytelmän ideat ovat yhteisiä. Myös näytelmässä mukana oleva Marko Pekkarinen on saanut vaikuttaa näytelmän sisältöön. Ohjauskin on jakautunut tasaisesti kolmikon kesken.
Seppälän ja Latun näytelmästä nauttiakseen ei tarvitse olla harjaantunut teatterissa kävijä. Kevyempi, noin tunnin mittainen näytös ei kaksikon mukaan vaadi pilkkomista tai työstämistä. Näytelmää voi tulla katsomaan rennoin mielin ja toivottavasti yhtyä nauruun.
Seppälä pohtii, että jos näytelmä saa syksyllä hyvän vastaanoton, mikään ei estä heitä esittämästä lisää näytöksiä keväällä.
– Saattaa tietenkin olla, että tämä hautautuu ensimmäisen esityksen puoliväliin, jos joku yleisöstä saa tyylistämme kohtauksen, hän pohtii samaan hengenvetoon.
Lattu kertoo kuitenkin, että koeyleisö on jaksanut katsoa näytelmän läpi loppuun asti ja nauruakin on kuulunut sopivasti. Ensimmäinen oma näytelmä tuo esityksiin kuitenkin erilaisen latauksen.
– On tässä sellainen paine, kun olemme kaikesta itse vastuussa. Paine siitä, että näytelmä menestyy ja että ihmiset pitävät siitä, Lattu miettii.
