–Täytyy siis muistaa, että kiertotalous ei ole sama asia kuin kierrättäminen. Kierrätys tapahtuu vasta tuotteen elinkaaren loppupäässä, hän huomautti.
Vastuullisella tekstiilikiertotaloudella tarkoitetaan siis koko tuotteen elinkaarta, sen tuotannosta loppukierrätykseen. Useat muotiviikon luennoitsijat painottivat, että vastuullisempaan tekstiilin kiertokulkuun siirtyessä tärkeintä on erityisesti tuotteen elinkaaren alkupää.
– Ainoastaan tuotantoa rajoittamalla saadaan aikaan kestävä tulevaisuus, totesi omalla luennollaan energia- ja ympäristötekniikan lehtori Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta.
Vieraita Turkista saakka
Paimion muotiviikko järjestettiin toista kertaa, tällä kertaa parantolassa, kun viime vuonna tapahtumapaikkoina olivat kaupungintalo, Varsinais-Suomen kansanopisto sekä Vistan koulu.
Muotiviikkoa ajatellessa ajatukset suuntaavat huippumuotiin ja Pariisiin muotinäytöksiin, mutta niistä ei Paimion muotiviikolla ole kyse. Sen sijaan vuosittainen tapahtuma on keskittynyt kiertotalouteen, vastuulliseen tekstiilituotantoon, tekstiilien elinkaaren pidentämiseen, kierrätykseen ja pukeutumiseen.
– Tavoite on, että kun tulevaisuudessa puhutaan Paimiosta, ihmisille tulisi ensimmäisenä kaupungista mieleen poistotekstiilit, kiertotalous ja vihreä siirtymä, Paimion elinkeinojohtaja Jani Penttilä totesi muotiviikon aloituspuheenvuorossaan.
Perjantain tapahtumapäivä oli ennen kaikkea tarkoitettu tekstiilialan ammattilaisille, joita tapahtumaan saapuikin ympäri Suomen – ja Turkista saakka. Muotiviikon ensimmäisenä puhujana kuultiin turkkilaista Usakin kaupungin pormestaria. Paimio on mukana Usakin kaupungin vetämässä kiertotaloushankkeessa. Usak on Turkissa edelläkävijäkaupunki kiertotaloudessa.
Lauantai oli puolestaan suunnattu kaikille kävijöille ja luennoissa keskityttiin ennen kaikkea kunkin oman vaatekaapin vastuullisuuteen.
Tuplaa vaatteen käyttöikä
Vaikka luennoitsijat painottivat, että ensisijalla vastuullisessa tekstiilikierrossa on tuotannon rajoittaminen, on silti kuluttajillakin mahdollisuus vaikuttaa tähän.
– Uusien vaatteiden hankkiminen ja vähentäminen laskee lopulta tuotantomääriä. Lisäksi jo ostettuja vaatteita tulisi käyttää mahdollisimman pitkään, tutkimusten mukaan vaatteiden käyttöikä pitäisi kaksinkertaistaa, Henna Knuutila kertoo.
Vaatteiden käyttöikää voi pidentää esimerkiksi vaatteita huoltamalla, suosimalla käytettynä ostettuja vaatteita sekä vaatteita korjaamalla.
Liiketalouden näkökulmasta asiantuntijat toivovat alalle uusia innovaatioita, esimerkiksi erilaisia korjauspalveluita, kierrätysvaatteiden valmistajia ja tekstiilituottajia, jotka eivät tee vaatteita varastoon, vaan ainoastaan tilauksesta. Tekstiilisuunnittelussa puolestaan täytyisi suosia vastuullisia materiaaleja ja esimerkiksi huomioida kangashävikki.
Upcycling-muotia
Kaupallisen vastuullisen muodin edelläkävijät Suomessa ovat Paula Malleus ja Outi Pyy , jotka ovat erikoistuneet upcyclingiin. Upcycling tarkoittaa uusiotuottamista, missä esimerkiksi kierrätysmateriaali tai hävikkimateriaali käytetään uuden tuotteen materiaalina.
Malleus painottaa, että kun kierrätysvaatteista puhuttaessa puhutaan yleensä yksittäisistä tuunatuista vaatekappaleista, hän näkee asian toisin.
– Itse kaavoitan aina upcycling-tuotteet ja niistä on olemassa mallisto, joten samanlaista tuotetta voi tehdä useassa eri koossa, hän kertoo.
Tulevaisuudessa hän toivoisi, että myös isoilla vaatemerkeillä olisi olemassa omia upcycling-mallistojaan.
Paula Malleuksen ja Outi Pyyn suunnittelemia ja Linnan juhliin valmistamia upcycling-asuja oli esillä muotiviikolla, jossa yleisö pääsi tutkailemaan esimerkiksi tunnettua kahvikoneen kapseleista tehtyä mekkoa.
