Ensi lauantaina tulee 14 vuotta täyteen siitä, kun Pertti ja Tuula Pekkanen muuttivat Turusta Paimion Pikkutielle. Mutta aihetta juhlaan on jo aikaisemminkin, sillä ylihuomenna torstaina Pertti täyttää 80 vuotta. Merkkipäivää vietetään perhepiirissä.
Muun muassa ylikapellimestarina, Turun kaupunginorkesterin (nyk. Turun filharmoninen orkesteri) taiteellisena johtajana ja Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon professorina työskennellyt Pekkanen lähti musiikkiuralle 13-vuotiaana.
– Olin tuolloin 148 sentin mittainen soitto-oppilas, armeijan vaatteet päällä. Ensin trumpetisti Sibelius-akatemian sotilassoittopuolella, siten huilisti. Instrumentti vaihtui, kun isä sanoi, että ota huilu, koska trumpetisteja on niin paljon, Pekkanen muistelee.
– Lopulta sain niin erikoisen instrumentin kuin sinfoniaorkesteri. Mutta nyt estradi on jätetty taakse.
– Muistot ovat hyvät kaikilta paikkakunnilta, eritoten Turusta. Myös kohtelu oli kaikkialla hyvää.
Sitä se oli Japanissakin, missä Pekkasen ja Okko Kamun komennossa oli vuonna 1982 satahenkinen Helsingin Filharmonikot.
– Puolentoista kuukauden mittainen kiertue, 18 kaupunkia. Solistina muun muassa Izumi Tateno.
Kevätuhri jysähti
Turun kaupunginorkesteri työllisti Pekkasen vuosina 1974–1986. Merkkitapauksia oli noina vuosina useita ja sali täynnä melkein aina. Mieleen jäi sekä tekijöille että turkulaisyleisölle muun muassa Igor Stravinskyn Kevätuhri 1970-80 -lukujen taitteesta.
– Se kyllä jysähti, sanoo Pekkanen, joka Turun vuosien jälkeen työskenteli Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon vt. professorina.
Ooppera on ollut kaikki vuodet lähellä Pekkasen sydäntä. Oopperakapellimestarina hän debytoi vuonna 1978 Turussa. Kyseessä oli Mozartin ooppera Così fan tutte . Vuodesta 1984 eteenpäin hän johti Suomen Kansallisoopperassa muun muassa Bizet’n Carmenin , Tšaikovskin Jevgeni Oneginin , Madetojan Pohjalaisia , Kokkosen Viimeiset kiusaukset -oopperan ja Kalevi Ahon Hyönteiselämää -oopperan kantaesityksen.
– Hyönteiselämässä oli muistaakseni 34 eri soolotehtävää.
Turun seudulla Pekkasen johtamista oopperoista muistetaan parhaiten Wagnerin Lentävän hollantilaisen esitykset Aurajoella vuonna 2005.
”Aika vakaa käsi”
Kapellimestarin uralle Pekkanen ajautui puolustusvoimien ylikapellimestarina työskennelleen Teuvo Laineen kannustamana.
– En epäillyt itseäni. Olin saanut kaikki teoriat valmiiksi, ja minulla oli jo vuosien 1958-1962 sotilassoittokunta-ajoilta hyvä prima vista -taito.
Silti opittavaa oli melkoisesti.
– Helsingin Varuskuntasoittokunnan kapellimestari Artturi Rope opetti Sibelius-akatemiassa myös johtamista. Hän opetti minulle erilaisia molempien käsien tahtilajeja kahden ja puolen vuoden ajan – melko omintakeisinkin konstein. Lopulta hän sanoi, että ”sulla on aika vakaa käsi”. Ja kyllähän ne iskut menivät jo silloin aika hyvin kohdille.
Pekkanen tunnetaan myös siitä, että hän oli tarvittaessa nopea valmistamaan teoksen kuin teoksen.
– Olin eräänlainen vapaapalokuntalainen. Monesti minut hälytettiin auttamaan, kun joku kapellimestari oli äkillisesti sairastunut. Joskus puhelu tuli vasta esitystä edeltävänä yönä. Ellei teos ollut entuudestaan tuttu, niin menin aamulla YLE:n äänilevystöön kuuntelemaan teosta. Sen jälkeen alkoi partituurin selaaminen.
– Kerran Mikko Franck soitti Kansallisoopperasta ja sanoi, että pitäisi tulla illalla johtamaan Carl Maria von Weberin Taika-ampuja . Sanoin, että en johda, koska en tunne kyseistä oopperaa. Sitten Frank soitti uudestaan ja sanoi, että tule nyt pelastamaan. Kymmenen minuuttia myöhemmin olin matkalla Helsinkiin.
Taide luo valoa
Pertti ja Tuula Pekkanen viihtyvät mainiosti omakotitalossaan Paimion keskustan laidalla. Musiikki on nykyisin vain yhteinen harrastus – joskin Pertillä on edelleen muutamia musiikin johtamisesta kiinnostuneita yksityisoppilaita.
– Pidän tärkeänä nuorten muusikkojen kouluttamista ja kannustamista, Pertti sanoo.
Taide on monin tavoin mukana ”kasikymppisen” pariskunnan elämässä. Tuula laulaa ja maalaa. Pertti pitää nivelkuntoa yllä heilutellen toisinaan tahtipuikkoa äänilevyjä kuunnellen.
– Elämä on mukavaa, kun on luovuus läsnä joka päivä. Vaikka ei elämä tietenkään aina ole aurinkoista, pariskunta tuumii.
Suosikkisäveltäjikseen Pertti nimeää Tšaikovskin, Shostakovichin, Sibeliuksen, Elgarin ja Bernsteinin.
– Itseäni en pidä säveltäjänä, vaikka joskus jotain pienimuotoista syntyykin, hän sanoo.
Pertin eläkeläisarkeen mahtuu myös penkkiurheilua – lähinnä jääkiekon ja jalkapallon katselua.
Ja tietenkin seurustelua ystävien ja mainioiden naapureiden kanssa.
Helsingin kaupunginorkesterin apulaiskapellimestari kausina 1973-1974.
Turun kaupunginorkesterin taiteellinen johtaja 1974-1986.
Sibelius-Akatemian orkesterinjohdon vt. professori.
Kapellimestari Lappeenrannan, Vaasan ja Kuopion kaupunginorkestereissa.
Johtanut myös Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja Tampereen Oopperassa.
Useita levytyksiä, mm. Turun kaupunginorkesterin kanssa tehty Einar Englundin ensimmäinen sinfonia.
Karita Mattilan kanssa levytetty joululevy myi platinaa vuonna 2003.
Orkesterinjohtajana Pekkanen on vieraillut lukuisissa eri maissa.
