– Kuinka moni on maistanut lahnanpääkeittoa? Katariina Saarni kysyy, mutta monikymmenpäisestä yleisöstä ei nouse yhtään kättä ylös.
Vistan martat järjesti keskiviikkona 16.10. Mikaelintalolla kaikille avoimen perinneruokaillan, joka keräsi tuvan täyteen väkeä. Istumapaikkoja oli varattu 80:lle ja ne riittivät juuri sopivasti.
Pääohjelmanumerona oli Paimion perinneruokien maistelu – mutta lahnanpääkeittoa ei maisteltu nytkään. Sen sijaan maisteltiin pastanttipuuroa, varilimppua ja murosmöttösiä.
– 1980-luvulla Jaakko Kolmonen keräsi ympäri Suomea pitäjäruokia ja martatkin oli siinä vahvasti yhteistyössä. Silloin Paimion perinneruuiksi valittiin juuri nämä ruuat. Pastanttipuuro on myös Salon ja Kaarinan perinneruokaa, mutta jauhot vähän vaihtelevat paikkakunnittain, Saarni kertoo.
Nykyisin eläkkeellä oleva Saarni on toiminut aikoinaan 33 vuoden ajan Vistan koulun kotitalousopettajana ja hänet oli kutsuttu tapahtumaan kertomaan perinneruuista.
Pastantti?
Pastanttipuuro osoittautui monelle osallistujalle tutuksi ruuaksi. Puuro valmistetaan ensin tekemällä perunamuusi, johon lisätään vettä ja joko ohrajauhoja tai ruisjauhoja – tai molempia. Puuron annetaan hautua noin tunnin ajan. Puuro syödään voisilmän kanssa.
Tilaisuudessa pohdittiin, mitä ”pastantti” mahtaa tarkoittaa, mutta siihen ei kenelläkään ollut vastausta.
Varilimppu on puolestaan ruisleipää, joka tehdään joko taikinajuureen tai hiivaan. Murosmöttöset taas ovat Hanna-tädinkakkujen tyylisiä pikkuleipiä, mutta makua antamaan niihin on lisätty karvasmanteliöljyä.
Puurokuu
”Lokakuu on Puurokuu” on valtakunnallisen Marttajärjestön lokakuun kampanja, minkä puitteissa paikallisyhdistykset järjestävät omia tapahtumiaan. Tästä inspiroituneena Vistan martat päätti tarjota Paimion perinnepuuroa.
Perinneruokailta kiinnosti selvästi osallistujia ja martat oli osallistujamäärään tyytyväinen.
– Noin 80 ihmistä tänne tuli, arvioisin, että marttoja ehkä nelisenkymmentä ja loput muita paimiolaisia. Meillä on muutenkin aktiivinen yhdistys, kokoonnumme kerran kuukaudessa ja paikalla on yleensä 40–50 marttaa, yhdistyksen entinen puheenjohtaja Anneli Räikkönen kertoo.
Murosmöttöset Paimiost:
Sata gramma voit tai markariinii
Yks desi sokerii
Yks muna (tai kaks valkuaist)
SEKOTA KESKENÄS:
Pual desii korppujauhoi
Pual teelusikallist leivinjauhoi
Pari desii vehnäjauhoi
+ Lissä lopuks pari tippaa karvasmanteliöljyy
– alumperi ohjees oli viis tippaa, mutt sitt tulee liia väkevii
1. Pist uuni lämppimä kahtesatta astesse tasalämmöl. Varaa pelti ja siihe leivinpaperi.
2. Sekota pehmiää markariinisse sokerii ja klappaa joukkoo munaa, soit käyttä vaika konet tai sitt puist kaffelii.
3. Sekota kaik kuivat ainet keskenäs ja sitt taikinaa, mutt nyt ei saa käyttä konet, sekota käsipelill.
4. Lissä kasvasmanteliöljy ja viäl hiukka jauhoi, jos taikina o kovi löyssäntuntust.
5. Tee taikinast pötkö ja jaa se 24 ossa ja pyäritä käsill palloiks.
6. Paist kauni vaalearuskioiks.
Ohje Jaakko Kolmosen teoksesta: Suomen pitäjäruoat.
