PAIMIO, KAARINA
Paimion kaupunki hankki palveluja ja tuotteita viime vuonna kaikkiaan 16,9 miljoonalla eurolla, mikä teki noin 1503 euroa jokaista asukasta kohden. Paimiolaisten toimijoiden osuus kaupungin ostoista oli vajaat 2,3 miljoonaa euroa, eli noin 13,5 prosenttia kaikista kaupungin ostoista.
Laskuja kaupungille esitti 99 paimiolaista toimijaa. Näistä vain kolmen laskuttamat summat olivat yli 100 000 euron. Yli 10 000 euron laskutus oli vain joka kolmannella laskuttajalla.
Kaupungin ostoista 44 % oli kuitenkin seudullisia, eli tehty varsinaissuomalaisilta yksityisiltä toimijoilta. Ostolaskunsa julkistaneista varsinaissuomalaisista kunnista Paimio teki kolmanneksi eniten hankintoja oman maakunnan yksityisiltä toimijoilta. Edellä olivat vain Raisio (48 % ostoista) ja Salo (47 %).
Ruokaa ja siivousta
ISS Palvelut Oy oli Paimion kaupungin suurin laskuttaja. Viime vuonna sen esittämien 260 laskun yhteissumma oli hiukan vajaat 2,1 miljoonaa euroa. Näistä perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja toisen asteen koulutuksen laskujen osuus oli noin 1,45 miljoonaa euroa, eli käytännössä tällä rahalla hoidettiin ulkoistettu ruokahuolto peruskouluissa, lukiossa ja varhaiskasvatuksessa.
Siivouksen ja muun puhtaanapidon noin 630 000 euron kustannukset on kirjattu kiinteistöpalveluihin.
Toiseksi suurin laskuttaja oli Rakennusliike Kemppe Oy, joka laskutti viime vuonna Paimiolta reilut kaksi miljoonaa euroa. Kemppe urakoi uimahalliremonttia. Samaiseen remonttiin liittyen Pool4You Oy laskutti vajaat 440 000 euroa.
ISS Palvelut Oy:n ja Rakennusliike Kemppe Oy:n yhteenlasketut siivut Paimion ostoista olivat siis yhteensä jopa noin neljännes kaikista kaupungin ostoista.
Kivelä Oy suurin paikallinen
Paimiolaisista palveluntuottajista Maanrakennus Kivelä Oy oli suurin yksittäinen yhteistyökumppani ja laskuttaja. Se urakoi kaupungille maanrakennustöitä 705 000 eurolla.
Suurin julkinen toimija laskuttajalistalla oli puolestaan Paimion Lämpökeskus Oy, jonka Paimion kaupunki omistaa ( oikaisu, aiemmin jutussa väitettiin että kaupunki omistaa 51 %) .
Yhdistyksiltä ostettiin palveluja neljän prosentin edestä. Ehdottomasti suurin yksittäinen toimija oli Preitilän päiväkotiyhdistys, jolta kaupunki osti vielä tämän vuoden heinäkuulle saakka varhaiskasvatuksen järjestämispalvelut Preitilän päiväkodissa. Kaupunki maksoi tästä melkein 424 000 euroa vuonna 2023. Nyt Preitilän päiväkoti on osa kaupungin toimintaa.
Kolmas paikallinen yli sadantuhannen arvosta palveluja tuottanut toimija on kuljetusalan yritys Seleinka Oy /Vistabussit, jonka laskut olivat viime vuonna noin 250 000 euroa. Kyse on Vistamatkojen tytäryhtiöstä, ja laskutus koostui pääsosin koulukuljetuksista.
Pääosin palveluista
Palvelujen ostot veivät Paimion 17 miljoonan ostopotista yli 70 prosenttia. Erilaisten tarvike- ja tavaraostojen osuus oli noin 18 %. Näiden lisäksi kaupunki maksoi erilaisia avustuksia 870 000 euron edestä ja lähes saman suuruinen summa kirjattiin muihin menoihin. Avustustenkin osalta kyse on pitkälti siitä, että kolmas sektori tuottaa kaupungille palveluja, eli vapaa-ajan toimintaa.
Paimion osalta ostolaskudata paljastaa, että hankinnoista 77 % tehtiin osakeyhtiöiltä, ja 11 % kuntayhtiöiltä, kuten esimerkiksi Tilikunta Oy:ltä. Se on Kaarinan ja naapuruskuntien yhteisesti omistama yhtiö, joka tuottaa omistajilleen taloushallinnon ja palkkahallinnon palveluja.
Yhdistyksiltä ostettiin palveluja neljän prosentin edestä. Ehdottomasti suurin yksittäinen toimija oli Preitilän päiväkotiyhdistys, jolta kaupunki osti vielä tämän vuoden heinäkuulle saakka varhaiskasvatuksen järjestämispalvelut Preitilän päiväkodissa. Kaupunki maksoi tästä melkein 424 000 euroa vuonna 2023. Nyt Preitilän päiväkoti on osa kaupungin toimintaa.
Kolmas paikallinen yli sadantuhannen arvosta palveluja tuottanut toimija on kuljetusalan yritys Seleinka Oy /Vistabussit, jonka laskut olivat viime vuonna noin 250 000 euroa. Kyse on Vistamatkojen tytäryhtiöstä, ja laskutus koostui pääsosin koulukuljetuksista.
Tiedot on kerätty handata.fi-palvelusta ostolaskutietonsa julkaisseiden varsinaissuomalaiskuntien tiedoista vuodelta 2023.
FAKTA
Handata.fi
Eniten oman kunnan yrityksiltä Varsinais-Suomessa osti Salo: 40 prosenttia kaikista yksityisiltä tehdyistä ostoista. Seuraavaksi eniten osti Raisio (30%) ja Loimaa (27%).
Euromääräisesti mitattuna eniten oman kunnan yksityisiltä toimijoilta osti Turku eli 110 miljoonaa euroa, mutta prosenteissa kaikista Turun hankinnoista vain 23 prosenttia ostettiin oman kunnan yrityksiltä.
Asukasta kohden Parainen käytti eniten euroja per asukas hankintoihin oman kunnan toimijoilta (2411 e/asukas). Kaarina jäi tästä parisensataa euroa ja sijoittui kuntalistalla tässä kohden neljänneksi (2213 e/asukas).
Ostolaskutietonsa julkaisseita kuntia on Varsinais-Suomessa nyt 23 ja pian 24. Ruskolla on jo tehty päätös tietojen julkistamisesta, ja näitä tietoja odotellaan parhaillaan.
Kolme kuntaa, Laitila, Pöytyä ja Vehmaa eivät ole julkistaneet tietojaan, eivätkä näytä edes ”etenevän” siihen suuntaan.
Sauvo ja Koski Tl ovat Saarikedon mukaan poikkeuksia siksi, että ne tavallaan ovat julkistaneet tietonsa, mutta valitettavasti vain muodossa, jossa tietojen avaaminen Handata-sivustolle on mahdotonta.
”Paimio on kotiseuturakas”
Näin kommentoi Paimion viime vuoden ostolaskudatan tietoja Handatan toimitusjohtaja ja Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo. 44 prosenttia viime vuoden ostoista on tehty oman maakunnan toimijoilta ja tuo luku oli selvästi yli keskiarvon. Esimerkiksi Kaarina teki ostoistaan 27,6 % omasta maakunnasta ja luku on lähellä maakunnan kuntien keskiarvoa.
Oman kunnan toimijoilta tehtyjen ostojen osuus kaikista ostoista oli Paimiossa viime vuonna 13,5 %. Kaarinassa vastaava luku oli 14,5, eli suhteessa ostot omalta paikkakunnalta olivat naapuruksilla hyvinkin samaa tasoa.
Olennaista on Saarikedon mielestä ymmärtää se, että kaikki palveluja ja ostoja ei ylipäätään ole mahdollista tehdä omassa kunnassa tai edes maakunnassa. Paikallisia palveluja ei välttämättä ole edes saatavilla, ja varsinkin mitä pienempään kuntaan mennään.
Samaa tuo esiin Paimion hallintojohtaja Jaana Hölsö. Hän muistuttaa, että useimpien hankintojen taustalla ratkaisee kilpailutus. Paikallisuus ei voi suoraan olla yksi hankintaperuste, vaan paikallisuus voi olla taustalla esimerkiksi jonkun palveluen vastenopeuden kautta. Siis kun kyse on siitä, miten nopeasti palveluntuottaja pystyy reagoimaan.
Asukasta kohden Paimion ostot olivat viime vuonna maakunnassa keskiarvon alapuolella. Voiko tämän pohjalta vetää sen johtopäätöksen, että on eletty pihisti?
– Ehkä se kertoo, että Paimio tuottaa itse enemmän palveluja kuin joku muu kunta. Siinä tapauksessa sen pitäisi näkyä Paimion henkilöstökuluissa niin, että ne olisivat korkeammat, pohtii Saariketo.
Jaana Hölsö on eri mieltä, sillä Paimio on – toisin kuin monet naapurinsa – ulkoistanut merkittävästi palvelutuotantoaan, kuten juuri ruoka- ja siivouspalvelut.
Eli onko siis eletty pihisti?
– Varmaan sitten niin. Eikä ole ollut sellaisia isoja investointeja, mitä jatkossa näkyy.
Ostolaskudatan tiedot voivat vaihdella vuosittain hyvinkin paljon. Paimiossa on tänä vuonna ja lähivuosinakin useampi merkittävä rakennushanke, jotka voivat muuttaa lukuja merkittävästi.
– Näissähän laskutukset menevät pääurakoitsijoiden kautta, mutta silti kohteissa saattaa olla useitakin paikallisia aliurakoitsijoita, mutta he jäävät näkymättömiin, avaa Hölsö.
