Merja Ryhtä
Keittiössä tuoksuu mustaherukka. Maatalon emäntä Sari Witka käy silloin tällöin katsomassa, että mehumaija tekee tehtäväänsä eikä vesi lopu eikä kiehu liian kovaa liedellä.
Leivinuunissa on tuloillaan ruokaa karitsanlihasta. Se on tarkoitus syödä aterialla, kun päästään töiltä lampolasta.
Hän laittoi padan leivinuuniin myöhään edellisiltana.
– Kun tiedän, että seuraavana päivänä ei ole aikaa seisoa hellan ääressä laittamassa ruokaa, niin panen leivinuuniin valmistumaan syötävää. Tai jos leivon leipää, niin jälkilämmössä syntyy ruoka omia aikojaan. Hyvin usein se on jotain pataa tai laatikkoa, esimerkiksi peruna- tai kasvislaatikkoa, selvittää Sari Witka.
Hän kehuu leivinuunia monipuoliseksi apuriksi. Sillä lämmitetään taloa syksyllä ja talvella. Sillä voi paistaa leivät, pullat, piirakat ja piparkakut, valmistaa laatikot, hauduttaa puurot ja padat. Kun vaan muistaa, mitä laitetaan alkukuumaan ja mitä jälkilämpöön.
Leivinuunin käyttöön pitää perehtyä.
– Muistan kun olin vuosikymmeniä sitten Jaakko Kolmosen kurssilla Valkeaniemen Pirtillä. Hän kertoi tekemänsä kirjan perusteella leivinuunin mahdollisuuksista. Edellisenä päivänä laitetaan ruisleipätaikina alulle. Sitten aloitetaan aamuvarhaisella ruisleipien leipomisella, siirrytään leivinuunin lämmitykseen ja jatketaan eri ruokien ja leivonnaisten valmistamisella koko päivä iltaan saakka.
Kotiruokaa tuoreista raaka-aineista
Sari Witka sanoo tekevänsä suomalaista kotiruokaa, jonka hän valmistaa tuoreista raaka-aineista. Harvoin Witkoilla syödään einesruokaa.
– Raaka-aineet saan omasta puutarhasta ja pellosta. Ei ole lisäaineita. Toisaalta voi sen hyvän raaka-aineenkin pilata kehnolla valmistuksella, tuumii Urpolan lammastilan yrittäjä.
Ruokakunnalle maistuvat niin liha kuin kasvikset. Omasta lampolasta saadaan karitsanliha.
– Kun karitsat haetaan tänään meiltä, niin loppuviikosta saamme jo Paijan teurastamosta Urjalasta valmiit paloitellut tuotteet kotiin. Ei se voi oikein olla tuoreempaa.
Witkoilla karitsaa syödään niin arkena kuin juhlassa. Ruokaa tehdään ruhon eri osista. Uuniin laitetaan pitkän haudutuksen vaativia osia, liedelle paistumaan parempia paloja. Jauhelihasta valmistetaan esimerkiksi lihapullia, makaroni- ja kaalilaatikot ja kastikkeita.
Ennakkosuunnittelu auttaa
Sari Witka on tottunut tekemään ruokaa isommallekin porukalle. Einettä on tehty omalle perheelle eli itselle, aviomiehelle ja kahdelle tyttärelle sekä maatalossa apuna olevalle väelle. Päivälle on tehtävänä useampi ateria, joka vaatii hyvää ennakkosuunnittelua.
– Minä tykkään ruoanlaitosta. Vuosien varrella on tullut rutiinia, mutta on mukava välillä kokeilla jotain uutta ja tehdä pitkän kaavan mukaan.
Kun lapset olivat pieniä, niin ruoka-ajoista pidettiin kiinni. Pöytä katettiin, sen ääreen asetuttiin syömään ja viettämään yhteistä hetkeä.
Tyttäret ovat lentäneet pesästä. Tällä hetkellä ruokakuntaan kuuluu aviomies Hannu ja työharjoittelija. Kesällä harjoittelijoita on lampolassa ja pelloilla enemmän.
