PAIMIO
LENTOPALLO 22-vuotias paimiolaislähtöinen lentopalloilija Lotta Kukkonen on siellä, missä hän itsensä jo vuosia sitten haaveissaan näki: Salon LP Viestin ykköspassarina tavoittelemassa Suomen mestaruutta Mestaruusliigatasolla. Viime kesänä julkaistua sopimusta edelsi kuitenkin monen vuoden pääsarjatason oppimatka, joka alkoi ensin viisi vuotta sitten Kuortaneen Urheiluopistosta, ja jatkui kahden kauden välipysähdyksillä niin Oriveden Ponnistuksen kuin Huittisissa LP-Vampulan riveissä.
Rooli, vastuu ja taidot kehittyivät viiden liigavuoden aikana vuosi vuodelta, ja viime kaudella hän olikin jo mitalipeleihin asti yltäneen Vampulan avainpelaaja ja samalla yksi koko sarjan parhaista passareista.
– Toinen unelma ja haave on ollut pelata jossain vaiheessa uraa ulkomailla, mutta se ei ollut ajankohtaista ainakaan vielä viime kauden jälkeen. Ja kun mahdollisuus siirtymiseen LP Viestiin aukesi, oli se aika nopeasti selvä tilanne. Suomalainen valmentaja, tuttu kaupunki ja muutenkin tuttu ympäristö, Kukkonen listaa syitä siirtymiseen Huittisista takaisin lähemmäs synnyinseutuaan.
Hetkittäin hyvä, pääosin vaihteleva
LP Viestin alkukausi on ollut toistaiseksi hetkittäin hyvä, mutta pääosin ailahteleva. Joukkue on pelannut viisi ottelua, joista voittoja on kertynyt kolme, tappioita kaksi. Sarjataulukossa ryhmä majailee kuudentena, joskin sijojen 4–5 Puijo Wolleylla ja LP-Vampulalla on kummallakin kaksi ottelua enemmän pelattuna.
Vaikka etukäteen Pölkky Kuusamoa veikkailtiin sarjan parhaaksi joukkueeksi, on jo alkukausi näyttänyt sen, että muillakin on hyvät mahdollisuudet suistaa hallitseva mestari raiteiltaan.
– Uskoisin, että sarja jakautuu kahtia, mitä pidemmälle kausi etenee. Eli on viisi selkeästi kärkipään joukkuetta, mutta myös viisi selvästi heikompaa ryhmää. Näkisin, että meillä on kaikki eväät pelata vähintään mitaleista keväällä, kunhan saamme potentiaalin mitattua ulos. Ja sen huomasi jo viime kaudella, että hyvä runkosarjan sijoitus ei vielä välttämättä takaa mitään, kun pudotuspelit alkavat, Kukkonen muistuttaa ja viittaa viime kevääseen.
Tuolloin LP-Vampula lähti pudotuspeleihin runkosarjakolmosena, mutta pitkän puolivälieräsarjan myötä joukkue väsyi välierissä ja jäi lopulta neljänneksi.
– Se harmittaa vieläkin. Pelaamisemme taso putosi juuri ratkaisevalla hetkellä, emmekä saaneet konkreettista palkintoa eli mitalia viime kaudesta, minkä olisimme joukkueen kanssa ansainneet.
Sen myötä myös Kukkosen henkilökohtainen tavoite kaudelle on selkeä.
– Tämä on nyt virallisesti viides kauteni Mestaruusliigassa, mutta minulta puuttuu vieläkin SM-mitali. Sanotaanko näin, että olisi se aika kaamea ajatus lopettaa peliura niin, ettei olisi yhtään pääsarjatason SM-mitalia muistona, Kukkonen naurahtaa.
Ura 25-vuotiaana paketissa?
Mutta hetkinen. Sanoiko 22-vuotias Kukkonen juuri sanan lopettaminen? Se kuulostaa rajulta, mutta kun Kukkonen avaa asian taustoja, ymmärtää tilanteen oitis paremmin. Lakia Joensuun yliopistossa opiskeleva Kukkonen sai kesällä notaaritutkielmansa valmiiksi, eli enää jäljellä ovat maisteriopinnot. Käytännössä hän voi siis olla valmis juristi jo kahden, viimeistään kolmen vuoden päästä.
Ja silloin työelämä saattaa hyvin viedä hyvänkin lentopalloilijan Suomessa mennessään.
– Onhan se karu fakta, että siinä vaiheessa voi hyvin olla edessä se, jatkaako vielä lentopallouraa vai siirtyykö työelämään. Ja jälkimmäisessä vaihtoehdossa tulotaso olisi aika eri luokkaa. Toisaalta olen myös pohtinut ulkomailla pelaamista, ja jos sellainen vaihtoehto vuoden, kahden tai kolmen sisällä aukeaa, aion ainakin vakavasti harkita sitä, Kukkonen miettii.
Toisin puettuna aikaa SM-mitalin saavuttamiseen on siis maksimissaan kolme kautta. Ja sitä varten Kukkonen teki sopimuksen kesällä LP Viestin kanssa. Hän uskoo, että Teemu Mäkikyrön valmentamassa joukkueessa unelman saavuttaminen on vähintään realistista.
– Hän on loistava nykyaikainen valmentaja, joka ottaa pelaajat huomioon ja ymmärtää, että heillä on muutakin elämää kuin lentopallo. Teemu on yksi iso syy siihen, miksi halusin juuri tänne. En keksi parempaa paikkaa Suomessa pelata lentopalloa tällä hetkellä, Kukkonen kehuu.
Owino vai De Carne?
Vaikka LP Viestin dominanssivuodet naisten Mestaruusliigassa ovat jo lähes kymmenen vuoden takana, on joukkue lähtökohtaisesti aina yksi mitalikandidaateista kun sarjakausi alkaa. Eikä tämäkään kausi tee siinä suhteessa poikkeusta, vaikka vielä toistaiseksi ryhmä on ollut ehkä liiaksikin jopa liigahistorian parhaaksi pelaajaksi hehkutetun hakkuri Pamela Owinon varassa.
– Onhan se iso etu, että meillä on Pamelan kaltainen ase joukkueessa, joka pystyy tekemään pisteitä silloin kun niitä on yksinkertaisesti pakko tehdä. Toisaalta taas passarina tykkään passata palloa monipuolisesti ja siten sekoittaa vastustajankin pelikirjaa. Pamelan kanssa pelaamisemme on ehkä aika ajoin mennyt liiankin yksipuoliseksi, Kukkonen tuumii.
Owinoa on vertailtu vakuuttavan alkukauden aikana Mestaruusliigan tähänastiseen parhaaseen pelaajaan, 2010-luvun taitteen molemmin puolin LP Viestin paidassa hirmutehoja tehtailleeseen belgialaiseen Virginie De Carneen . Kukkonen ymmärtää vertailun hyvin, sillä myös De Carne on hänelle tuttu juniorivuosilta.
– Virginie valmensi meitä paimiolaistyttöjä (Kukkonen, Lotta Haapanen, Oona Luostarinen ja Roosa Hörkkö) aikanaan Salon Viestissä ja voin sanoa, että hänen ammattimaisuutensa ja asenteensa antoi minulle kipinän panostaa lajiin toden teolla.
Kukkonen, Kukkonen, Kovanen, Karvonen…
Lotta Kukkosen lisäksi paimiolaislähtöisistä lentopalloilijoista pääsarjatasolla kuluvalla kaudella pelaavat myös naisten Mestaruusliigassa Oriveden Ponnistukseen kesällä siirtynyt yleispelaaja Heini Kovanen ja Hurrikaani-Loimaata miesten Mestaruusliigassa edustava Lotan pikkuveli, passari Aatu Kukkonen.
Vasta 17-vuotiaalle Aatu Kukkoselle ensimmäinen kausi miesten pääsarjatasolla toi heti sen kaikkein himotuimman eli Suomen mestaruuden, joten kuluvalla kaudella päätavoite onkin saada henkilökohtaisesti enemmän vastuuta hallitsevassa mestariryhmässä. Sen suhteen alku on ollut ainakin lupaava, sillä Kukkonen on pelannut joukkueen seitsemästä runkosarjapelistä kahdessa, kun koko viime kaudella runkosarjassa vastuuta tuli kolmessa ottelussa.
– Se on ollut selkeä päätavoite tälle kaudelle, että peliaikaa ja vastuuta tulee enemmän. Ja onhan sitä jo tullutkin, kun on päässyt parissa pelissä kentälle jo heti alkukauden aikana, Kukkonen iloitsee.
Loimaan lukiossa toista vuotta opiskeleva Kukkonen teki runsas vuosi sitten 2+1-vuotisen sopimuksen Hurrikaaniin. Kun tuon sopimuksen toinen vuosi on jo hyvässä vauhdissa, herää kysymys, kiinnostaako optiovuoden käyttäminen nuorukaista vai onko ajatuksissa ollut siirtyminen suuremman vastuun perässä kenties johonkin toiseen liigaseuraan?
– En usko, että parempaa paikkaa kehittyä on tällä hetkellä tarjolla kuin Hurrikaani-Loimaa, joten optiovuoden käyttäminen on luonnollisesti tavoitteena. Siihen tähdätään, että vastuu ja rooli joukkueessa kasvavat vuosi vuodelta, Kukkonen täsmentää.
Karvonen kipusi maajoukkueeseen
Salossa naisten 1-sarjan LP Viesti Akatemiassa ja Salon Viestin B-junioreissa pelaava Kukkosten serkku, 15-vuotias Kaisla Karvonen on myös siinä tilanteessa, että nousu pääsarjatasolle voi olla hyvinkin ajankohtainen parin–kolmen vuoden päästä.
Lokakuussa 174-senttinen ulottuva keskitorjuja valittiin Suomen alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueeseen, ja pelit Tanskan Nevza-turnauksessa sujuivat lopulta niin hyvin, että nuori ryhmä juhli turnausvoittoa pelireissun päätteeksi.
– Se oli kaikkiaan hieno ja tärkeä kokemus. Samalla näki, että niin oma kuin muidenkin nuorten suomalaispelaajien taso riittää kansainvälisessä vertailussa hyvin, Karvonen tuumii.
Vaikka Vistan yläkoulun yhdeksättä luokkaa käyvä Karvonen pitää Lotta-serkkua tärkeimpänä esikuvanaan, ei hän välttämättä aio suunnata samaan tapaan Kuortaneelle asti lukio-opintoihin lentopallon perässä. Karvonen uskoo, että pääsarjatasolle nouseminen voi onnistua hyvin myös Paimiosta tai Salosta käsin.
– Yksi vaihtoehto on Salon lukio, jossa lukio-opinnot saisi yhdistettyä hyvin pelaamiseen. Kuortane kuulostaa ainakin tässä vaiheessa aika kaukaiselta, mutta mikään vaihtoehto ei ole täysin poissuljettu. Uskon, että pelaamisen ja opiskelun yhdistäminen onnistuu hyvin tässä lähiseudullakin, Karvonen tuumii.
