SAUVO
Sauvon kunnanvaltuuston maanantainen kokous venyi nelituntiseksi maratoniksi, kun käsittelyssä oli kunnan ensi vuoden talousarvio. Eniten keskustelua aiheutti suunnitelma öljylämmityksestä luopumisesta ja sen korvaavan kaukolämpöverkon rakentamisesta. Valtuutetut olivat yhtä mieltä siitä, että heillä ei ollut tarpeeksi tietoa päätöksen tekemiseksi.
Ensimmäisenä lämmitysratkaisun palauttamista takaisin valmisteluun ehdotti keskustan Ismo Anttalainen. Ehdotus sai kannatusta kaikilta valtuustoryhmiltä. Johan Söderholm (kok.) korosti puheenvuorossaan kokoomuksen ryhmän huolta velan ottamisen myötä kasvavista korkomenoista ja toivoi korvaavia ratkaisuja.
– Hakelämpöön siirtymisessä ei saada säästöjä kustannuksissa, joten muiden vaihtoehtojen selvittely on paikallaan. Ei meillä tässä asiassa ole niin kiire, että päätös pitäisi tehdä nyt, Söderholm sanoi.
Myös muut ryhmät kannattivat eri lämmitysratkaisuiden selvittämistä kaukolämmön rinnalle. Kimmo Virtanen (ps.) kyseenalaisti laajamittaisena toteutettavan investoinnin.
– Onko tässä ajateltu kiinteistökohtaisia ratkaisuja, kuten maalämpöä tai aurinkopaneeleita? Tällaisessa isossa investoinnissa rakennuskustannukset ovat kalliimmat ja hakelämpölaitoksen pyörittäminen vaatii ympärivuorokautista henkilökuntaa, hän kyseli.
Sauvon kunnan tekninen johtaja Pekka Mäki-Tasku korosti puheenvuorossaan sitä, että lämmitysratkaisua valitessa täytyy ottaa huomioon myös rakennusten talotekniikka.
– Öljylämmityksen muuttaminen kaukolämpöön onnistuu teknisesti helposti, mutta esimerkiksi maalämmön talotekniikka ei välttämättä aina sovi rakennuksiin ilman muutostöitä. Kaukolämpö ei myöskään kaipaa toimiakseen lisäsähköä, toisin kuin maalämpö, hän selitti.
– Päätös on vaikea, oli se mikä tahansa, mutta se täytyy tehdä, kunnanjohtaja Satu Simelius painotti.
Valtuusto päätti poistaa talousarviosta investointiin varatun lähes 2,3 miljoonan euron määrärahan ja korvata sen 25 000 euron suunnittelurahalla.
Vahtisten vanha koulu jakoi mielipiteitä
Toinen laajasti keskustelua herättänyt investointi oli Vahtisten vanhan koulun piharakennuksen ennallistaminen, jolle talousarviossa oli varattu 40 000 euroa. Kimmo Virtanen epäili puheenvuorossaan korjaamisen järkevyyttä.
– Rakennus on purkukuntoinen, se pitäisi purkaa kivijalkaa myöden. Ei korjauskelvotonta kannata korjata, vaan pitää olla jokin järki kuinka paljon tähän haaskataan rahaa. Uusi rakennus saadaan rakennettua helpommalla, Virtanen sanoi.
– Tällaisen rakennuksen kanssa täytyy miettiä kulttuuriarvoa. Aika radikaalia, jos ruvetaan purkamaan, vastasi Emilia Koski (kesk.) Virtasen puheeseen.
Mäki-Tasku korosti puheenvuorossaan, että Vahtisten koulu on koko varsinaisen Suomen vanhin koulurakennus, jonka muutostöihin vaaditaan erilliset rakennuspiirustukset, oli rakennuksen kohtalo sitten mikä tahansa.
– Museovirasto edellyttää kunnostustöissä julkisivun säilyttämistä, ja jos rakennus purettaisiin, tarvitaan siitäkin erilliset piirustukset, jotka maksavat, Mäki-Tasku sanoi.
Virtasen ehdotus Vahtisten koulun piharakennuksen purkamisesta ei saanut kannatusta muilta valtuustoryhmiltä.
Tonttimyyntiin vauhtia uudella verolla
Valtuusto päätti säilyttää Sauvon veroprosentin esityksen mukaisesti ennallaan 8,80 prosentissa. Enemmän keskustelua herätti Simeliuksen ehdotus rakentamattoman tontin kiinteistöveron käyttöönotosta. 2,60 prosentin vero on tarkoitus ottaa käyttöön rakentamattomilla rakennuspaikoilla, ja sitä kautta kannustaa tontin omistajia aloittamaan rakentaminen tai myymään tontti pois.
– Kunnassa on tällä hetkellä 79 rakennuspaikkaa, joissa rakentamista ei ole aloitettu. Suurin osa tonteista on omakotitontteja. Näihin tontteihin kunta on jo investoinut kunnallistekniikan, Simelius selitti veron perusteita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Perttu Laaksonen (kesk.) kertoi, että uuden kiinteistöveron käyttöönotto oli herättänyt hallituksessa runsasta keskustelua. Hallitus toivoi, että kunta veron myötä myös aktiivisesti edistäisi rakentamista tai kannustaisi rakentamattomien tonttien myymiseen, jotta vero ei olisi vain ylimääräinen kustannus kiinteistönomistajille.
Juha Vähä-Kurki (kok.) kysyi, miten kunta voisi edistää myyntiä vai onko kyse vain sanahelinästä.
– Kunnan verkkosivuille ainakin voidaan listata myytävät tontit ja myyjien yhteystiedot, Simelius vastasi.
– Nämä ovat keskeisillä paikoilla olevia tonttipaikkoja. Toivottavasti tästä verosta on piristysruiskeeksi ja tonttikauppa elpyisi, Kenneth Finnholm (sd.) totesi.
Veroprosentit hyväksyttiin esityksen mukaan.
Maltillinen ilmasto-ohjelma
Sauvon ympäristösihteeri Sanna Vesa esitteli kokouksessa valtuustolle kunnan tuoreen ilmasto-ohjelman. Kunta tavoittelee 60 prosentin kasvihuonepäästövähennystä vuoden 2005 tasoon verrattuna.
– Varsinais-Suomessa pyritään 80 prosentin vähennykseen vuoteen 2035 mennessä, mutta Sauvossa ei haluttu lähteä siihen. Halusimme pitää tavoitteen mahdollisimman realistisena, jotta se voi toteutua, Vesa selitti lukuja.
Neljä suurinta päästölähdettä Sauvossa ovat maatalous, lämmitys, liikenne ja työkoneet. Suunniteltuja toimia päästöjen vähentämiseksi ovat esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannon lisääminen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, ruoasta aiheutuvien päästöjen pienentäminen ja jätevesien ravinnevalumien vähentäminen.
Riikka Lehtinen (kesk.) totesi keskustalle olevan tärkeää, että jos kouluruokailussa lihaa korvataan kasvikunnan tuotteilla, ei lasten tasapainoinen ruokavalio saa vaarantua. Ilmastotyössä mukana ollut Silvia Koski (ps.) taas korosti, että tehty ohjelma oli puolueelle kompromissi. Ilmasto-ohjelma hyväksyttiin esityksen mukaan.
Tunteja kestäneet kokouksen loppupuolella nuijittiin läpi suuremmitta keskusteluitta ympäristönsuojelutaksan muutokset, työllisyysalueen yhteistoiminta- ja toiminta-aluesopimukset, sopimus kuntalain 54 §:n mukaisesta viranomaistehtävän hoidosta Turun työllisyysalueella sekä Turun kaupunkiseudun MAL-sopimus. Valtuusto päätti myös pitää tulevien valtuutettujen määrän ennallaan eli 21 hengessä.
