Ratkaisu mahdollisesta rovastikunnan kokoisesta suurseurakunnasta on luvassa vuoden 2026 alkupuolella. Nyt selvitystyön kärjeksi on nimetty ohjausryhmä, johon kukin seurakunta nimeää yhden luottamushenkilön ja yhden työntekijän sekä näille varajäsenet. Ohjausryhmään kuuluu myös Paimion rovastikunnan lääninrovasti ja arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustaja.
Ohjausryhmän yksi tärkein tehtävä on järjestää koko rovastikunnan alueella seurakuntalaisten kuulemisia.
Ohjausryhmä on eräänlainen tehonyrkki laajemmalle neuvotteluryhmälle, joka tähän saakka on vienyt hanketta eteenpäin. Paimion rovastikunnan eli Salon, Liedon, Loimaan, Paimion, Pöytyän ja Someron seurakuntien liitossuunnitelmia työstävä Rova-prosessi eteni taannoin järjestetyllä kokousristeilyllä, jonne osallistui myös Paimion seurakunnan luottamushenkilöitä.
Kuudesta yhteen?
Paimion rovastikunnan seurakuntien laaja Rova-neuvottelutyöryhmä on viime keväänä linjannut, että liitosasiassa edetään. Pohjana on ”Yhden seurakunnan hallinto ja talous – toiminta kuudella seurakunta-alueella” -malli. Kevään ja syksyn aikana seurakuntien henkilöstö ja luottamushenkilöt ovat jatkaneet Rova-työskentelyä ja antaneet liitossuunnitelmista palautetta.
Viimeisimmän linjauksen mukaan ohjausryhmän esitystä vaihtoehdoista odotetaan niin, että syksyllä 2025 laajempi neuvottelutyöryhmä antaisi siitä oman lausuntonsa ja kirkkovaltuustot käsittelisivät sen alkuvuodesta 2026.
– Tämä tarkoittaa, että kukin seurakunta tekee ratkaisunsa seurakuntaliitoksesta vuoden 2026 alussa. Samalla tulee ottaa kantaa liitoksen toteutumisen aikatauluun, sanoo lääninrovasti Risto Leppänen tiedotteessa.
Hänen mukaansa periaatepäätös olisi tärkeä suunnannäyttäjä ja yhteiseen taloudenpitoon ja suunnitteluun sitouttaja. Onnistuneen liitoksen toteuttamiseen tarvitaan valmistautumisaikaa. Vaalikausien mukaan liitos alkaisi luontevasti joko vuoden 2027 tai 2031 alkaessa, täsmentää lääninrovasti Leppänen samaisessa tiedotteessa .
Tavoitteena turvata toiminta
Seurakunnissa nähdään liitossuunnitelmissa sekä huolenaiheita että mahdollisuuksia. Erityisen merkittäviä, luonnollisesti Rova-hankkeen päätavoitteeseenkin nähden, olisivat talous-, hallinto-, hautaus- ja kiinteistöpuolella liitoksesta saatavat edut.
– Palautteiden perusteella jatkotyöskentelyn ydinkysymys on, miten säilyttää toiminnassa paikallisuuden identiteetti, tuttuus ja voima ja samalla löytää suuruuden ekonomia talouden, hallinnon, henkilöstön, kiinteistötoimen ja hautaustoimen osalta, summaa lääninrovasti Leppänen.
Liitoksen tarkoitus on aina turvata toiminta, seurakunnan ydintehtävien toteuttaminen. Toimintaympäristön muutos, jäsenkehitys, talouden heikentyminen pakottavat seurakunnat etsimään uusia mahdollisuuksia.
Talouden näkökulmasta esimerkiksi Paimion seurakunnan tilanne on vielä huomattavasti parempi kuin vaikkapa Salon ja Pöytyän. Salon osalta ongelmana on valtava kiinteistömassa.
Rova-prosessissa on tuotukin esille sitä, että jo valmisteluvaiheessa tulisi jokaisen seurakunnan noudattaa vastuullista talouspolitiikkaa ja suunnitelmallisesti vähentää kiinteistöjen määrää.
