Evakkojen liputuspäivä 20.4. on Karjalan Liiton perustamispäivä. Karjalan Liitto ajoi kaikkien evakuoitujen, sotainvalidien sekä sotaleskien ja -orpojen etua asuttamis- ja korvausasioissa. Paitsi inhimillisistä syistä, myös yhteiskuntarauhan kannalta oli tärkeää saada jokaiselle evakuoidulle työ ja asunto uusissa olosuhteissa.
Päivää ei toistaiseksi ole nimetty viralliseksi liputuspäiväksi, mutta Karjalan Liiton tiedotteen mukaan Evakkojen liputuspäivänä voi kunnioittaa evakkojen ja heidän jälkeläistensä lisäksi kaikkia kotinsa eri syistä vasten tahtoaan jättämään joutuneita ihmisiä. Karjalan Liitto on ollut yhteydessä Suomessa väliaikaisesti ja pysyvästi evakuoituja kansalaisia edustaviin tahoihin Petsamossa, Sallassa, Kuusamossa, Suomussalmella ja Lapissa sekä Hangon ja Porkkalan vuokra-alueilla. Liitto valmistelee liputuspäivän viettoa yhteistoiminnassa heidän kanssaan.
Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti laajoja alueita, ja näiltä alueilta evakuoitiin pysyvästi noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä, joiden joukossa oli yli 200 000 lasta. Evakuointi kosketti siis koko kansakuntaa. Sodan jälkeen evakuoitujen sopeutuminen uuteen elämään oli keskeinen osa Suomen jälleenrakennusta.
Liputuksen taustalla asia on ollut esillä eduskunnassa. Eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja Hilkka Kemppi yhdessä Karjalan Liiton kanssa teki kirjallisen kysymyksen evakkojen liputuspäivästä. Ministeri Rantanen totesi vastauksessaan, että liputuspäivän aihe on arvokas ja muistamisen arvoinen ja kansalaiset sekä järjestöt voivat omaehtoisesti aloittaa liputtamisen, vaikka virallisia liputuspäiviä ei olla valmiita lisäämään.
