Sodan kokeneitten ikäpolvien keskuudessa perustettiin useita järjestöjä, jotka toimivat yhdistävinä linkkeinä ja tukikanavina. ”Veljeä ei jätetty.”
Tunnetuin näistä on ehkä sodassa vammautuneiden suomalaisten tuki- ja huoltojärjestöksi 18.8.1940 perustettu Sotainvalidien Veljesliitto. Kuluvan vuoden alkaessa Suomessa oli elossa lähes 400 sotainvalidia, Paimiossa ei ainuttakaan.Vuoteen 2016 saakka vietettiin syksyisin Sotainvalidien viikkoa, siitä alkaen vuosittain 18.8 Sotainvalidipäivää Veljesliiton perustamispäivän mukaan.
Varsin näkyvä varojen keräysmuoto oli Sotainvalidien syyskeräys, johon liittyi vuodesta 1950 alkaen myös viljankeräys. Viljaa kerättiin ainakin 1980-luvun loppuun asti. Vuodesta 1960 alkaen, kaikkien viiden vuoden aikana viljaa luovuttaneitten tilojen aittojen seinään naulattiin kuparinen aittamerkki. Sotainvalidien syyskeräys järjestettiin viimeisen kerran 2005. Vuodesta 2006 sotaveteraaniliittojen keräykset yhdistettiin Sotiemme Veteraanit -keräykseksi. Sotainvalidien Veljesliiton lehtenä vuosina 1940-2023 ilmestyi Sotainvalidi.
Sotainvalidien Veljesliiton Paimion alaosasto perustettiin 2.3.1941. Osaston tueksi perustetun naisjaoston perustava kokous oli 10.10.1946. Vuonna 1956 Naisjaosto lahjoitti Veljesliiton Paimion osastolle lipun juhlistamaan tilaisuuksia ja sotainvalidien viimeistä matkaa. Kaiken kaikkiaan Sotainvalidien Veljesliiton Paimion osastolla ja naisjaostolla oli aikoinaan monipuolista toimintaa, retkiä ja tilaisuuksia. Osaston jäsenmäärä oli suurimmillaan 1980-luvulla (78 hlö). Paimion sotainvalideilla oli vuosina 1963-1986 Karunassa vuokrattuna myös kesäkoti. Vuosittainen iso tapahtuma olivat pikkujoulujuhlat, viimeiset järjestettiin 2014.
Sotainvalidit saivat yksi toisensa jälkeen kutsun viimeiseen iltahuutoon niin, että osasto lakkautettiin 2014 ja naisjaoston toiminta päättyi 2016.
Toinen suuri ja tunnettu järjestö on 1957 perustettu Suomen Sotaveteraaniliitto, joka on suomalaisten sotaveteraanien valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö. Tämän vuoden alussa elossa oli noin 2000 veteraania, Paimiossakin yksi. Veteraaniliiton oma lehti oli vuoteen 2019 ilmestynyt Suomen Sotaveteraani.
Sotaveteraaniliiton Paimion osasto perustettiin 1967 ja naisjaosto 1979. Paimion Sotaveteraanien lippu on vuodelta 1975. Paimion Sotaveteraanien aikaansaannoksia ovat mm. 8.10.1989 Kansanopiston pihalla paljastettu Veteraanikivi paikalla, josta Paimion miehet lähtivät syksyllä 1939 kertausharjoituksiin ja talvisotaan. Toinen merkittävä on talkootyönä rakennettu Korpelan korsu, jonka piispa Ilkka Kantola vihki piispantarkastuksen yhteydessä 12.3.1999. Jäsenmäärä oli suurimmillaan 1980-luvulla (248). Oma kuoro perustettiin 1981. Paimion Sotaveteraaniyhdistys lakkautettiin vastikään.
Vapautemme puolustajien muiston vaaliminen muuttuu perinnetyöksi. Suomen ensimmäisenä perustettiin 13.8.2020 Suomen sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys, Paimioon oma paikallisyhdistys 2.9.2024.
Arimo Lähdeniitty
Kolumnisti on paikallishistorian tuntija.
