Lääkkeidenpalautusautomaatti, johon olisi helppo palauttaa vanhaksi menneitä lääkkeitä ja samalla ostaa käsikauppalääkkeitä. Tällaisen kehittivät Vistan koulun kahdeksasluokkalaisten kemianopiskelijoiden nelihenkinen ryhmä ja voisi helposti kuvitella, että vastaavia laitteita tulevaisuudessa löytyisikin esimerkiksi kauppakeskusten aulasta.
Samaa mieltä oli virolais-suomalaisen tiedekilpailun järjestäjät, jotka valitsivat lääkkeidenpalautusautomaatin yhdeksi finalistiksi Tulevaisuuden tekijät – Tuleviku Loojad -kilpailuun.
Kilpailu järjestetään 16. tammikuuta Tallinnassa ja sinne oppilaat ovat nyt suuntaamassa. Finaaliin pääsi viisi suomalaista ja viisi virolaista koululaisryhmää tiedekeksinnöillään.
– Menemme sinne voittamaan, yksi lääkeautomaatin kehittäjistä, Joona Granroth toteaa.
Finalistiryhmään kuuluu hänen lisäkseen Leini Aaltonen , Olivia Lusenius ja Atte Nieminen. Mukaan kilpailureissulle lähtee heidän kemianopettajansa Hanna Tuominen.
Yhteistyössä Bayerin kanssa
Vistan koulun kahdeksasluokkalaisten kaksi kemianryhmää pääsivät alkusyksystä osallistumaan tiedekilpailun alkukarsintoihin, jossa jokaiselle suomalaiselle mukana olleelle koululle myös valikoitiin yhteistyöyritykset. Vistan koulun yhteistyöyrityksenä toimii Bayer, jonka tehtaaseen oppilaat kävivät tutustumassa syyskuussa.
Bayerilta oppilaat saivat myös kilpailun tehtävänannon:”Miten pienentää lääkkeiden ympäristövaikutuksia mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon koko elinkaari?”Tätä oppilaat pohtivat ryhmätöissään syksyn aikana.
Lääkeautomaatin kehittäneet oppilaat kertovat, että idea laitteesta oli heidän kaikkien yhteinen. Kilpailutyötä on tehty paitsi koulussa, myös vapaa-ajalla.
– Oppilaat ovat olleet hyvin itsenäisiä työn tekemisessä, enkä ole juurikaan puuttunut siihen, Tuominen kertoo.
Panttipakkaukset
Oppilaiden lääkeautomaatti on suunniteltu yksityiskohtaisesti mahdollisimman toimivaksi. Yhtenä kilpailuraadin arviointikriteerinä olikin, että idea olisi mahdollisimman valmis käyttöön otettavaksi. Toisena painotettiin innovatiivisuutta ja kolmantena ympäristövaikutuksia.
Oppilaiden lääkeautomaatti toimisi kännykkään ladattavaa apteekkisovellusta käyttäen. Se saisi energiansa kauppakeskuksen katolle asennettavista aurinkopaneeleista.
Laitteeseen kirjauduttaisiin vahvan tunnistautumisen avulla, minkä jälkeen voisi joko ostaa laitteesta lääkkeitä tai palauttaa niitä.
– Lääkepakkausten kyljissä on qr-koodit, joten paperisia pakkausselosteita ei tarvittaisi, oppilaat kertovat ympäristövaikutusten huomioonottamisesta.
Lääkepakkauksiin otettaisiin käyttöön myös palautuspantti, kuten palautuspulloissa, jolloin niiden palauttaminen olisi motivoivampaa.
Kilpailuraadilta saatiin palautetta tietosuojauksen tärkeydestä ja siihenkin on nyt kiinnitetty erityistä huomiota.
– Rakensimme näytön ympärille sermit, jotta ruudulle ei voi nähdä muut kuin käyttäjä. Näytön päällä olisi tummennuskalvo, että siihen voi nähdä vaan suoraan edestä ja lisäksi tunnistautuminen on kaksivaiheinen.
Matkaan valmistautumista
12Kilpailua varten oppilaat tekivät parin minuutin mittaisen esittelyvideon lääkeautomaatistaan. Nyt itse kilpailutyö on valmis, mutta Tallinnan matkaa varten täytyy vielä valmistautua.
– Kilpailussa meidän täytyy pitää viidentoista minuutin pituinen esittely työstämme ja tekoprosessista muille – englanniksi. Esittelyn kääntäminen on vielä vähän kesken ja sitä pitää tehdä varmaankin joululomalla, oppilaat miettivät.
Tulevaisuuden tekijät – Tuleviku Loojad -kilpailu on järjestetty Virossa aiemminkin, mutta ensimmäistä kertaa myös suomalaiset osallistujat on kutsuttu siihen mukaan.
Kilpailun järjestää Kemianteollisuus ry, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Metsäteollisuus ry yhdessä virolaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Mukana on myös Viron Elinkeino- ja viestintäministeriö ja Opetusministeriö. Kilpailuohjeistuksessa kerrotaan miten ”hankkeen tarkoitus on edistää suomalaisten ja virolaisten nuorten tietoisuutta teollisuuden uramahdollisuuksista ja teollisuuden roolista ilmastonmuutoksen hidastamisessa”, minkä lisäksi puhutaan teollisuuden alan osaajapulasta.
Suomalais-virolaisen yhteistyön taustalla ovat myös Pisa-tulokset, jossa virolaisoppilaat ovat menneet suomalaisten ohitse.
