PAIMIO
Paimion lukiossa vietettiin perjantaina alumnipäivää. Päivän aikana entiset lukiolaiset kertoivat opintojensa lisäksi poluista, jotka niihin olivat johtaneet. Paimion lukiosta vuonna 2021 valmistunut Velma Aaltonen päätyi opiskelemaan sosiaalitieteitä Turun yliopistoon avoimen yliopiston kautta.
– Arvosanani eivät riittäneet todistusvalinnassa opiskelupaikkaan. Kävin myös pääsykokeissa, mutta sielläkään en onnistunut, hän kertoi.
Yliopisto-opintoihin voi päästä kiinni kolmella eri tavalla: todistusvalinnalla, pääsykoemenestyksellä ja avoimen yliopiston kautta. Kaikkien tapojen kautta valitaan tietty määrä opiskelijoita. Esimerkiksi ensi vuonna sosiaalitieteitä avoimen kautta lukemaan pääsee enintään kahdeksan opiskelijaa.
Aaltonen suoritti avoimen yliopiston kautta sosiaalitieteiden ja valtio-opin perusopinnot. Lisäksi hän suoritti pakolliset englannin ja ruotsin kurssit. Tarpeeksi opintopisteitä kerrytettyään, hän haki tutkinto-opiskelijaksi ja pääsi sisään. Avoimessa suoritetut opintopisteet hän sai hyväksiluettua tutkintoonsa, ja jatkaakin nyt yliopistossa toisen vuosikurssin opinnoissa.
– Avoimen yliopiston hyvä puoli on se, että siellä voi kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja tutustua opintoihin, mutta ei menetä ensikertalaisuutta, sillä avoimessa opiskelu ei oikeuta viralliseen opiskelijastatukseen, Aaltonen selitti.
Nykyisessä järjestelmässä ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville on varattu tietty kiintiö aloituspaikoista. Aaltoselle tästä oli hyötyä, sillä hän ajatteli alun perin hakea lukemaan valtio-oppia. Sosiaalitieteet veivät kuitenkin mennessään ja nyt valittu ala tuntuu omalta.
Polkuopinnoista kiinni opiskelupaikkaan
Myös Turun ammattikorkeakoulussa tradenomiksi opiskelevalla Viena-Maria Kivilällä tie jatko-opintoihin ei ollut suora. Vuonna 2020 ylioppilaaksi kirjoittanut Kivelä oli kirjoitusten jälkeen pari vuotta töissä purkittamassa lasten ruokaa, kunnes totesi, ettei voi jäädä sinne loppuelämäkseen.
– Valmistuin B:n papereilla, enkä olisi niillä päässyt kouluun, vaikka olisin hakenutkin. Päädyin lopulta opintoihin avoimen väylän kautta, hän kertoi kuuntelemaan saapuneille lukiolaisille.
Kivilä haki opiskelemaan AMK:n polkuopintojen kautta. Polkuopiskelija opiskelee normaalisti kampuksella muun opiskelijaryhmän mukana, mutta maksaa opinnoistaan lukukausimaksua. Polkuopiskelijalla ei ole oikeutta opintotukeen tai -lainaan eikä muihinkaan opiskelijaetuihin. Ensimmäisen lukuvuoden jälkeen opiskelijan on mahdollista jatkaa tutkinto-opiskelijana, jos opinnot ovat edenneet aikataulussa hyväksytysti.
– Vaihtoehtoja on, vaikka ei olisikaan kirjoittanut huippupapereita, Kivilä muistutti.
Kivilä kertoi esitelmässään myös ammattikorkeakouluissa yleistyvästä ylemmästä AMK-tutkinnosta, joka vastaa laajuudeltaan yliopiston maisteritason tutkintoa. Matkailu ja wellness -alaa opiskeleva Kivilä esitteli lukiolaisille lukujärjestystään, joka näytti ensi silmäyksellä varsin harvalta. Hän kuitenkin muistutti, että tyhjän näköinen lukujärjestys ei tarkoita sitä, ettei opiskelua tarvitsisi tehdä.
– AMK:ssa tehdään paljon itsenäistä opiskelua, sitä ei enää opetella. Täällä kukaan ei vahdi perääsi, vaan opiskelu on omalla vastuullasi.
Välivuosi edessä
Lukion nykyiset abiturientit Kosti Lempiäinen ja Kristiina Kunnari pitivät alumnipäivää hyvänä ideana. Puoleen päivään mennessä Lempiäinen oli käynyt kuuntelemassa avoimen yliopiston tarjontaa sekä Turun yliopiston englannin kielen ja oikeustieteiden opiskelukokemuksia. Kunnari oli myös valinnut omaan ohjelmaansa englannin kielen. Sen lisäksi hän oli käynyt kuuntelemassa Tampereen ammattikorkeakoulun metsäinsinöörin kokemuksia ja Itä-Suomen yliopiston liikuntalääketieteen esittelyä.
– Valitsin Tamkin esittelyn, sillä Tampere kaupunkina kiinnostaa minua. Olen ajatellut hakea poliisiammattikorkeakouluun, Kunnari selitti.
Lempiäiselle jatko-opiskelun suunta ei ole vielä täysin selvä. Hän myöntää, että englannin opiskelu kiinnostaisi, mutta lukion jälkeen tarkoitus on suunnata armeijan harmaisiin.
– Jos tykkään olla siellä, niin voisin harkita maanpuolustuskorkeakoulua. Myös rauhanturvaajan hommat kiinnostavat, hän pohti.
Alumnipäivä toi Kunnarille myös uutta pohdittavaa. Entuudestaan tuntematon liikuntalääketiede herätti abiturientissa kiinnostusta.
– Se kuulosti ihan omalta. Nyt täytyy vähän punnita, hän naurahti.
Molemmat nuoret ovat jo aloittaneet ylioppilaskirjoitukset, jotka on tarkoitus viimeistellä ensi keväänä. Sen jälkeen näköpiirissä siintää todennäköisesti välivuosi.
– Menen varmaan töihin heti lukion jälkeen ja sitten lähden armeijaan. Katsotaan sitten, mitä teen opintojen kanssa, Lempiäinen avasi suunnitelmiaan.
– Olen myös ajatellut pitää välivuoden ja vähän hengähtää, kun on ollut aika hektistä. Teen töitä ja harjoittelen samalla pääsykokeisiin, Kunnari jatkoi.
