PIIKKIÖ
Piikkiössä on lähivuosina edessä joko nykyisen yhtenäiskoulun täydellinen saneeraus tai vaihtoehtoisesti kokonaan uuden yhtenäiskoulun rakentaminen. Kaarinalaisen päätöksenteon seuraava merkittävä kouluinvestointi nytkähti äskettäin eteenpäin, sillä kaupunginhallitus päätti otto-oikeuden turvin ottaa Piikkiön yhtenäiskoulun tulevaisuuden pikavauhtia käsiteltäväkseen jo tulevan maanantain (20.1.) kaupunginhallituksen kokouksessa.
– Ei tässä kyse ole mistään sen erikoisemmasta kuin ainoastaan halusta saada jo kouluhankkeen alkuvaiheessa kaikki se sama tieto myös kaupunginhallituksen pöydälle, joka on ollut lautakunnissa käytettävissä. Ei mitään dramatiikkaa siis siinä mielessä asian suhteen, sanoo Kaarinan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mikko Aaltonen (kok.)
Aaltonen muistuttaa samalla, että otto-oikeudella halutaan myös varmistaa se, että lähestyvä päätös Piikkiön yhtenäiskoulun tulevaisuudesta johtaisi siihen, että hanke olisi alusta asti oikein mitoitettu ja suunniteltu.
– Onhan meillä Kaarinassa aika tuoreitakin esimerkkejä muun muassa Hovirinnasta ja Valkeavuoresta, jossa suunnitelmia on täytynyt rukata matkan varrella tarpeen muuttuessa. Totta kai välillä tulee yllätyksiä, maailma muuttuu lyhyessäkin ajassa ja tarpeet sen mukana, mutta koitetaan nyt ainakin tehdä kaikkemme sen eteen, että päätöksenteko Piikkiön yhtenäiskoulun suhteen menisi heti alkumetreiltä oikeille urille, Aaltonen täsmentää.
Tekohengitystä remontti kerrallaan
Viime keväänä uutisoitiin, että Piikkiön yhtenäiskoulun sisäilma on paikoin kolmessa osassa rakennettua rakennusta erittäin huonolaatuista, ja tuon jälkeen koulun eri osia onkin ollut nopeiden korjaustoimenpiteiden alla. Menneen syksyn aikana remontoitavana olivat niin koulun puutyöluokka, sisäpihan kansirakenne, osa esikoulusta ja yläasteen ensimmäisen kerroksen käytävä.
Ja vuodenvaihteen jälkeen töitä on jatkettu pienemmissä tiloissa niin ala- kuin yläkoulun puolella.
Pääongelma on kaikissa korjausta vaativissa kohteista kerta toisensa jälkeen sama: kosteuden vaurioittamilta rakennuksen ulkopinnoilta pääsee huonolaatuista ilmaa koulun sisälle. Eli toisin sanoen korvausilma saapuu sisätiloihin vääriä reittejä pitkin, ja tuota ongelmaa on pyritty saamaan väliaikaisesti kuriin ilmanpaineita säätelemällä, vedeneristeitä ja vedenohjausta parantelemalla sekä tiivistyskorjauksilla.
– Eiväthän ne ongelmaa poista, mutta ainakin tuoreimpien sisäilmaraporttien mukaan tilanne koulussa on parantunut. Onhan se silti selvää, että näillä toimenpiteillä koulun käyttöaikaa saadaan jatkettua, mutta ei niistä lopulliseksi ratkaisuksi ole. Edessä on joko saneeraus tai sitten kokonaan uuden koulun rakentaminen, tuumii Kaarinan kaupungin tekninen johtaja Jyrki Haapasaari.
Hän ei ota sen enempää virkamiehenä kantaa edessä olevaan ratkaisuun, mutta muistuttaa siitä, ettei vanhan saneeraus ole aina välttämättä säästökeino.
– Se on kuitenkin alusta loppuun hidasta ja vaativaa käsityötä, jolle kertyy hintaa. Ja siltikään saneerattu ei ole koskaan verrattavissa uuteen. Mutta nämä ovat tietysti asioita, joita luottamushenkilöt pohtivat kuluvan vuoden aikana.
Pitkä sairasloma sisäilmaoireilusta
Viime vuoden aikana nopeisiin korjaustoimenpiteisiin varattiin Kaarinan kaupungin budjetista kaikkiaan 140 000 euron suuruinen määräraha. Korjausten seurauksena ainakaan tuoreimpien sisäilmaraporttien perusteella koulun oppilaat eivät ole loppuvuoden aikana tehneet ilmoituksia huonosta sisäilmasta koulun terveydenhoitajalle.
– Toisaalta on hyvä muistaa, että siinä missä oppilaat liikkuvat niin koulun sisätiloissa kuin myös välitunneilla koulupäivän aikana, on henkilökunta usein samassa tilassa pitkiä aikoja. Itse en ole sisäilmasta oireillut, mutta tiedän useita kollegoita, joilla on ollut haasteita viime vuosina, sanoo Piikkiön yhtenäiskoulussa vuodesta 2013 asti työskennellyt perusopetuksen erityisluokanopettaja Tuija Vuorela.
Yksi sellainen kollega on koulukuraattori Mira Rovanperä, joka oli työterveyden määräämänä viime vuonna kuukauden poissa töistä. Hänen työhuoneensa on parhaillaan remontoitavana, jotta tilanne paranisi ainakin väliaikaisesti.
– Enemmän tai vähemmän sisäilman aiheuttamia oireita on ollut jo pidempään. Eikä kyse ole vain omasta voinnistani, vaan myös oppilaat ovat altistuneet vastaanotolla huonolle sisäilmalle, Rovanperä harmittelee.
”Nykyiset tilat tuttuja ja kotoisia”
Oppilaiden joukossa huono sisäilma ei tunnu nousevan niin suureksi puheenaiheeksi kuin henkilökuntaa jututtamalla. Piikkiön yhtenäiskoulu mielletään miellyttäväksi kouluksi, eikä sisäilma tai sen laatu ainakaan päivittäin nouse sen enempää väli- kuin koulutunneilla puheeksi. Sen sijaan koulun tulevaisuus ylipäänsä mietityttää.
– Nykyiset tilat ovat ainakin tuttuja ja kotoisia, joten siinä mielessä remontointi kuulostaisi hyvältä vaihtoehdolta. Toisaalta mihinkään parakkikouluun emme korjauksen ajaksi haluaisi, pohtii kahdeksatta luokkaa käyvä Elli Isotalo.
Uuden koulun rakentaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että opiskelu voisi jatkua nykytiloissa siihen asti kunnes muutto uusiin tiloihin olisi mahdollista. Saneeraus taas ajaisi ainakin osan opetuksesta väliaikaisesti väistötiloihin.
– Siihen koulun henkilökunnan kanta on ehdoton ei. Väistötiloista ja niiden toimimattomuudesta pitäisi jo Kaarinassa olla riittävästi kokemusta, ettei sellaiseen enää lähdettäisi, tuumii opettaja Vuorela.
FAKTA: Piikkiön yhtenäiskoulu
- Koulu on rakennettu vuonna 1957, ja sen jälkeen sitä on laajennettu kolmessa osassa 1970-, 1980- ja 2000-luvuilla.
- Koulussa toimii perusopetuksen lisäksi myös Tienniityn päiväkodin kaksi esiopetusryhmää.
Mikä on oikea mitoitus?
Yhtenäiskoulussa on parhaillaan hieman alle 600 oppilasta. Määrän on ennustettu laskevan seuraavan viiden vuoden aikana runsaalla sadalla oppilaalla.
Kaarinan kaupunginhallitus käsittelee Piikkiön yhtenäiskoulun tulevaisuutta ensi maanantain kokouksessaan. Sivistyslautakunta antoi asiasta oman esityksensä joulukuussa, jossa joko saneerattavan nykyisen koulun tai mahdollisen uudisrakennuksen tilat määriteltiin seuraavasti: alakoulun osalta tarve olisi 2-sarjaiseen opetukseen, ja vuosiluokkien 7–9 osalta 4-sarjaiseen opetukseen. Eli alakoulun puolella rinnakkaisluokkia olisi kaksi, yläkoulun puolella neljä. Oppilaspaikkoja olisi kaikkiaan peruskoulun puolella noin 500 perusopetuksen keskimääräiset ryhmäkoot huomioon ottaen.
Tilat tulee sivistyslautakunnan mukaan kuitenkin suunnitella siten, että vuosiluokkien 1–2 opetustiloihin mahtuu 25 oppilasta ja vuosiluokkien 3–9 opetustiloihin 30 oppilasta. Enimmillään tiloihin voitaisiin tällä mitoituksella ottaa 700 perusopetusikäistä oppilasta.
Hankkeeseen sisällytettäisiin tilat myös kahdelle esiopetusryhmälle, kuten nykyisinkin.
– On selvää, että rakennus on laajan peruskorjauksen tarpeessa – tämän osoitti viimeisimpänä keväällä 2024 tehty kuntotutkimus. Tästä syystä olemme parhaillaan hankekokonaisuuden äärellä. Tavoitteena on, että saamme hankesuunnitelmatyön käyntiin yhdessä teknisten palveluiden kanssa mitä pikimmiten, linjaa Kaarinan kaupungin sivistysjohtaja Elina Heikkilä .
Sivistyslautakunnan esitys pohjautuu Piikkiön alueen tämänhetkiseen väestöennusteeseen, jonka mukaan Piikkiön alueelle tulee noin 350–400 uutta asukasta vuoteen 2035 mennessä. Ennuste povaa muun muassa sitä, että vuonna 2030 Piikkiössä olisi noin 720 perusopetusikäistä lasta, kun heitä vielä tällä hetkellä on noin 850.
– Kun alueen ikäluokkien koko on laskusuunnassa, ei noin 50 oppilaan ennustettu kasvu riitä pitämään oppilasmäärää edes nykyisellään, Heikkilä muistuttaa ja lisää samalla, että esityksessä on varauduttu sen suhteen myös yllätyksiin.
– Selvää on myös se, että väestön määrää ei kykene kukaan ennustamaan vuosikymmenten päähän. Jotta varaudumme nykyisestä ennusteesta positiivisesti poikkeavaan kasvuun, sisältyy sivistyslautakunnan päätökseen myös maininta 100 oppilaan lisärakentamisen mahdollisuuden huomioimisesta hankkeessa, hän jatkaa.
Nykyisellään yhtenäiskoulussa on noin 575 oppilasta tilojen riittäessä noin 700 oppilaan tarpeisiin.
