Suurin osa paimiolaisista käy töissä muualla – haasteita uusien yritysten sijoittumiselle tuovat muun muassa kaupungin asuntotilanne ja kortilla olevat yritystontit

PAIMIO

Paimiolaisista yli kahden kolmasosan työpaikka sijaitsee Paimion ulkopuolella. Tämä selviää Tilastokeskuksen vuoden 2022 tilastosta. Suurin osa, yli 40 prosenttia, pendelöi Turkuun. Turusta myös saavutaan eniten töihin Paimioon, mutta merkittävä osa saapuu lisäksi Salosta, Kaarinasta ja Liedosta.

Työpaikkojen määrän suhteen huippuvuosia Paimiossa elettiin 2000-luvun vaihteessa. Parhaimmillaan kaupungista löytyi yli 4000 työpaikkaa. Siitä on kuitenkin tultu rutkasti alaspäin, sillä lähes 25 vuotta myöhemmin työpaikkoja on enää 3188. Paimion elinkeinojohtaja Jani Penttilä selittää tiputusta isojen työnantajien lähtemisellä.

– Viimeisimpänä taisi lähteä Sähkölähteenmäen perilliset ja Lounais-Suomen Sähkö. Plus, että Paimion parantolan sairaalatoiminnan valot sammutettiin 2015. Siellä toki supistaminen alkoi jo aikaisemmin. Aika karua aikaa ollut, kun yhtäkkiä kaikki suuret työnantajat lähtevät yksi kerrallaan, Penttilä sanoo.

Varsinkin sähköala oli aikanaan Paimiossa merkittävä työllistäjä. Jäänteitä siitä on edelleen olemassa ja Penttilän mukaan alueella elää edelleen pieni sähköklusteri. Hän näkee siinä myös tulevaisuuden potentiaalia.

– Sähköhän on nyt kova juttu vihreän siirtymän myötä. Kaikki puhuvat sähköstä ja investointien valtavista määristä. Itse sanon aina, että sähkö on keksitty Paimiossa, Penttilä naurahtaa.

Lähde: Tilastokeskus.

Paljon pieniä yrityksiä

Yritysten määrä Paimiossa suhteessa asukaslukuun on korkea, jopa korkeampi kuin Liedossa, Penttilä huomauttaa. Aktiivisia yrityksiä Paimiossa on Penttilän mukaan noin 600. Paikalliset yritykset ovat kuitenkin hyvin pieniä.

– Jos otetaan 15 suurinta yritystä, niin siellä sijalla 15 olevalla ei ole enää 20 työntekijää, Penttilä avaa tilannetta.

Paimiolla on työpaikkojen suhteen samanlaisia haasteita kuin muillakin vastaavanlaisilla kaupungeilla. Yksi iso haaste on työvoiman saatavuus, jota jarruttaa kaupungin asuntotilanne. Vaikka omakoti- ja rivitaloja on saatavilla, vapaat kerrostaloasunnot puuttuvat. Tämä vaikuttaa varsinkin matalampien palkka-alojen työvoiman saatavuuteen.

– Meidän pitäisi pystyä tarjoamaan kaikkia asumismuotoja, Penttilä kiteyttää.

Lisää haasteita työllistävien yritysten saamiselle Paimioon tuo sähkön ja veden riittävyys.

– Täältä on aikanaan mennyt iso investointi sivu suun veden saatavuuden takia. Tietyillä toimialoilla kulutus saattaa olla valtavia määriä ja sama koskee sähköä, Penttilä sanoo ja heittää esimerkiksi datakeskukset.

Paimiossa periaatteessa olisi hyvät puitteet sähkösyöpölle toiminnalle, sillä kaupungin läpi kulkee iso runkolinja. Ongelmana on, ettei sitä tällä hetkellä pystytä hyödyntämään niin paljon kuin haluttaisiin.

– Emme saa sieltä sähköä ulos eikä sinne saada sähköä. Meillä tulee muuntajakapasiteetti vastaan. Mutta toivottavasti saadaan lähivuosina sekin asia paremmalle tolalle, Penttilä selittää.

Yritystontit ja toimitilat vähissä

Kolmas haaste lisätyöpaikoille on yritystonttien puute. Penttilän mukaan niistä on pulaa koko Turun alueella, eikä Paimio ole poikkeus. Kaupungilla on yksi yritysalue moottoritien liittymän kupeessa lähellä Paimion Nestettä.

– Sieltä on pari tonttia vuokrattu ja kevään aikana tulee ensimmäiset sijoittautumiset alueelle. Sen jälkeen meiltä alkavat yritystontit käydä vähiin, Penttilä sanoo.

Hän kertoo, että kaupunki kartoittaa parhaillaan mahdollisia yritystontteja. Se tarkoittaa kuitenkin maakauppoja ja kaavoittamista. Erilaisia tonttivaihtoehtoja tarvittaisiin useampia ja varsinkin isommille toimijoille tilaa pitäisi löytyä reilusti.

Tonttien lisäksi kaupunkiin kaivattaisiin lisää valmiita toimitiloja. Harva pienempi yritys pystyy rakennuttamaan itselleen tarvittavia tuotantotiloja, vaan etsii mieluummin jo olemassa olevia. Myös tyhjiä liiketiloja on Paimiossa vähän tarjolla. Se on samalla sekä hyvä, että huono asia.

– Meillä ei ole paljon tyhjiä tiloja ja olemme siitä iloisia ja ylpeitä. Samalla se taas toimii hidasteena ja rajoitteena uusille sijoittautumisille, Penttilä sanoo.

"Kaikki lähtee siitä, miten pidämme huolta mikroyritysten yrittäjistä."

Elinvoiman pehmeät ja tärkeät arvot

Paimio on ollut pitkään muuttovoittokaupunki, johon erityisesti lapsiperheet muuttavat. Yksi syy tähän on hyvät kulkuyhteydet Turkuun, Saloon ja jopa pääkaupunkiseudulle asti. Penttilän mukaan kaupungissa tehdään paljon etätöitä ja asiantuntijatehtäviä.

– Kaupungin identiteetti on lähtenyt muotoutumaan siihen suuntaan. Kokonaan toinen asia on se, mitä haluamme, että Paimio on joskus 30 vuoden päästä. Haluammeko tänne valtavia teollisia tuotantolaitoksia esimerkiksi? Penttilä pohtii.

Penttilä näkee tärkeäksi, että kaupunki pitää huolta elinvoiman pehmeistä arvoista. Näitä ovat muun muassa toimiva terveydenhuolto, hyvät koulut ja varhaiskasvatus sekä harrastusmahdollisuudet.

– Kun nämä asiat pidetään kunnossa, niin ennemmin tai myöhemmin olemme vahvoilla myös uusien yritysten sijoittumisen kanssa, hän sanoo.

Penttilä muistuttaa myös arvostamaan kivijalkayrittäjiä, vaikka ne eivät suuria työllistäjiä kaupungissa olisikaan.

– Kaikki lähtee siitä, miten pidämme huolta mikroyritysten yrittäjistä. He kaikki luovat sitä elinvoimaa tänne, Penttilä summaa.