PAIMIO
Jos aikuinen ihminen menettää suuren summan rahaa nettihuijauksessa, niin onko hän helposti höynäytettävä, kenties jopa hieman yksinkertainen? Näinhän usein yleistetään.
Faktat kertovat kuitenkin, että tietojenkalastelun kohteeksi ja netti-ansaan saattaa huonona hetkenä – tarkkaavaisuus hieman herpaantuneena – langeta kuka tahansa.
Aiheeseen liittyvää faktaa on valitettavan paljon.
Esimerkiksi vuonna 2021 poliisille tehtiin yhteensä 2500 ilmoitusta nettihuijauksista, tietää Kuluttajaliitto kertoa verkkosivuillaan.
Kyse kymmenistä miljoonista
Edellä mainittuna vuonna suomalaiset menettivät huijauksissa noin 47 miljoonaa euroa. Summa olisi ollut huomattavasti suurempi, elleivät pankit ja viranomaiset olisivat kyenneet estämään varojen siirtoja huijareille yli 25 miljoonan euron edestä.
Lähes kaksi kolmasosaa huijatuista ei kuitenkaan koskaan saanut rahojaan takaisin.
Tätä taustaa vasten oli vähintäänkin tarpeen, että Paimion Iskun talolla järjestettiin viime torstaina yleisöluento nettihuijausten torjumiseksi. Ikäihmisille suunnatussa iltapäivätilaisuudessa Iskun sali oli lähes täynnä kuulijoita.
Tilaisuuden järjesti Kuluttajaliitto. Vuonna 2023 Kuluttajaliittoon – jolla on 21 kuluttajayhdistystä eri puolilla maata – otettiin netti- ja puhelinhuijausten johdosta yhteyttä 4615 kertaa. Liiton puhelimet soivat siis tiuhaan.
”Älkää klikatko linkkiä”
Luennoitsijana Iskun talolla oli Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell .
– Muistakaa ainakin tämä yksi asia, sanoi hän heti tilaisuuden alkuminuuteilla. Mikä tahansa viesti jossa on linkki. Älkää klikatko sitä linkkiä. Ei puhelimessa. Ei sähköpostissa.
– Mä voisinkin nyt melkein lopettaa luennon tähän ja lähteä kotiin.., kevensi Beurling-Pomoell.
– Mutta! Jos se viesti on kuitenkin aito?! Miten voi tarkistaa, onko linkki aito?
Muutama käsi nousi pystyyn: ”Jos lähettäjä on olevinaan vaikka verottaja, niin asian voi tarkistaa osoitteesta vero piste fi”, eräs kuulija tiesi.
– Aivan oikein. Kirjaudu lähettäjän sivulle! Linkin kautta EI MITÄÄN toimenpiteitä! Jos kyseessä on esimerkiksi posti, mene postin sivulle.
– Toki aidoissakin viesteissä voi olla linkkejä, mutta kaikissa vähänkin epäselvissä tapauksissa – älkää klikatko linkkiä. Eikä ikinä pankin sivuille minkään hakukoneen kautta.
Ja vielä yksi tärkeä neuvo Beurling-Pomoellilta:
– Jos ei mitään odota tai halua, niin ei kannata myöskään reagoida. Eikä missään tapauksessa nopeasti.
Monesti huijarit vakuuttelevat, että joku asia on menossa huijattavan tai hänen läheisensä kannalta todella huonoon suuntaan ja että nyt pitäisi toimia äärimmäisen nopeasti.
Ja höpö-höpö.
”Tämä on viesti POLIISILTA”
Kannattaa mennä vilkaisemaan Kuluttajaliiton verkkosivuja, jos jokin viesti askarruttaa tai tuntuu oudolta. Liiton tietopankista löytyy hakusanalla ”huijaukset” runsaasti kirjallista materiaalia. Esimerkiksi laaja artikkeli otsikolla Ajankohtaiset huijaukset .
Jos haluaa liitolta henkilökohtaista neuvontaa – puhelimitse tai sähköpostitse – niin kannattaa liittyä jäseneksi. Pienellä summalla voi ”säästää” suuren summan.
Entä mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan? Tekoäly on täällä jo nyt, ja esimerkiksi ihmisten ääniä on mahdollista ”kaapata”. Sellainen on kuitenkin vielä toistaiseksi harvinaista.
Puhelimessa voidaan esiintyä valheellisesti esimerkiksi perheenjäsenenä. Tilanteeseen voi varautua vaikkapa perheen sisäisellä tunnussanalla tai -kysymyksellä.
Huijausten lajikirjo on jo nyt laaja. Useimmat meistä tietävät tilisi on kaapattu… hei äiti & hei isä… sinulle on tullut lähetys… saat ylimääräisen veronpalautuksen… tämä on viesti POLIISILTA… siksi, että voimme siirtää rahasi turvatilille… yms. -tyyppiset huijaukset.
– Huijarin puheissa on jatkuvaa draamaa. Hän saattaa muka työskennellä kriisialueella tai öljynporauslautalla.
Tai olla olevinaan valtavan rikas, mutta juuri nyt tilapäisesti rahaton, esimerkiksi jostain kriisialueen tilisiirto-ongelmasta johtuen.
– Huijausviesteille ja -puheluille on monesti tyypillistä myös huono kielioppi ja oudot yksityiskohdat, Juha Beurling-Pomoell varoitteli.
