Tiistai-iltapäivä Paimion koulukeskuksen ykkössalissa. Palloa isketään lattiaan. Sali on jaettu sähköisesti liikuteltavalla seinällä kahteen osaan. Toisella puolella salia pelaavat lentopalloa tytöt, toisella puolella pojat – selvästi tyttöjä äänekkäämmin. Yhdeksäsluokkalaisia kaikki.
Liikunnan iloa on ilmassa. Hyvien suoritusten jälkeen hihkutaan. Pienistä epäonnistumisista ei pahoiteta mieltä. Tasaistakin on.
Salin näyttämöltä näkee kummallekin puolelle ykkössalia. Paimion yläkoulun kokeneet liikunnanopettajat Kati Kukkonen ja Marko Yli-Kauppila seuraavat näyttämöltä nuorten otteita. Samalla he kertovat, minkälaista on tämän päivän koululiikunta Paimiossa ja miten nykynuoret pitävät kuntoaan yllä.
Samalla pohditaan, mitä tässä koululiikunta-kokonaisuudessa voitaisiin kenties parantaa. Ja miten oppilaat voisivat myös vapaa-ajalla kohentaa kuntoaan.
”Hyötyliikunta on vähentynyt”
– Nuorten yleiskunto on keskimäärin heikentynyt. Se on huolestuttavaa, mutta liikunta on kuitenkin yhä suosituin oppiaine. Enimmäkseen liikuntatunneista pidetään, sanoo yli 30 vuotta liikuntaa opettanut Yli-Kauppila.
Kati Kukkonen toteaa 25 vuoden opettajakokemuksella, että oppilaiden arki on liikunnallisesti jonkin verran passiivisempaa kuin aikaisemmin. Yksilölliset erot ovat kuitenkin suuria. Selkeitä eroja on myös ikäluokittain.
– Pelataan kotona paljon tietokone- tai kännykkäpelejä. Kouluun tullaan monesti autokyydillä – mikä on pakon sanelemaa silloin, kun koti on pitkän välimatkan päässä. Hyötyliikunnan määrä on kaiken kaikkiaan vähentynyt, Kukkonen toteaa.
– Paimion yläkoulussa on kuitenkin yhä myös fyysistä haastavuutta tarjolla. Ei pelkästään taidon harjoittelua. Paimion kouluissa on kauttaaltaan vahva liikuntakulttuuri ja yleensä myös hyvät välineet monenlaiseen liikunnan harrastamiseen. Lisäksi olosuhteet liikunnan ja urheilun harrastamiselle ovat Paimion kaupungissa ensiluokkaiset.
Luovuttamiskynnys madaltunut?
Nykyisin fyysinen kunto ei ole enää arviointikriteeri koululiikunnassa. Keskeiset perusteet arvosanoja annettaessa ovat liikuntataidot ja tuntitoiminta.
Sekä Yli-Kauppilaa että Kukkosta nykyinen kaventunut kriteeristö hiukan harmittaa.
– Lähinnä siksi, että terveyden kannalta vain fyysisellä suorituskyvyllä on merkitystä, Kukkonen toteaa.
Cooperin testejä kouluissa ei enää järjestetä. Marko Yli-Kauppila, mahtaisiko niihin löytyä tänä päivänä samanlaista motivaatiotakaan kuin takavuosina?
– Mielestäni oppilaiden luovuttamiskynnys on jonkin verran madaltunut entisaikoihin nähden, mutta vaikea sanoa varmuudella, Yli-Kauppila vastaa.
Juoksu ja hiihto eivät suinkaan ole ainoat taikasanat kestävyys- ja yleiskunnon kohottamiselle.
– Rasitusta pitkään, mutta rauhallisesti. Lajilla ei niin suurta väliä, Yli-Kauppila toteaa.
Paimiossa on päästy pitkälle
Kati Kukkonen ja Marko Yli-Kauppila eivät väheksy Move! -tutkimusta, -testejä ja -tuloksia, mutta eivät myöskään pidä Movea! ainoana ja kaiken tietävänä totuuden lähteenä. Jonkun oppilasryhmän kohdalla Move-tulokset saattavat hyvinkin pitää paikkansa, mutta jonkun toisen miltei samanikäisen ryhmän kohdalla eivät.
– Paimion Vistan koulussa muun muassa kahdeksannen luokan tytöt ovat keskimäärin todella hyväkuntoisia. Moni heistä harrastaa esimerkiksi tanssia tai muodostelmaluistelua, Kukkonen kertoo.
– Joku haluaa tanssia, toinen tykkää pelata joukkueessa ja kolmas lenkkeilee mielellään yksin luonnossa. Olisi tärkeää, että jokainen löytäisi ainakin yhden sellaisen tavan liikkua, josta aidosti pitää.
Kukkonen ja Yli-Kauppila kehuvat Paimion harrastamisen mallia (PaHaMa), joka sai vastikään tunnustusta maakunnallisessa urheilu-gaalassa.
– Ilmaista liikuntaa heti koulupäivän jälkeen. Hyödyllistä ja hauskaa, summaa Yli-Kauppila, joka on työurallaan nähnyt toisenlaistakin kunnallista liikuntakulttuuria.
– Paimiossa ollaan todella pitkällä verrattuna moneen muuhun kuntaan.
Oma kunto arvioidaan säännöllisesti
Kukkonen katsoo, ettei Paimion yläkoululaisten hieman heikentynyt kestävyys- ja yleiskunto anna aihetta vakavaan huoleen, vaikka kehityssuunta ei olekaan aivan toivotun kaltainen.
– Paljon kirjoitetaan negatiivista, vaikka asiat ovat kuitenkin aika hyvin. Mulla on hyvä fiilis tästä työstä. Mukava koulu ja kiva aineryhmä, hän sanoo.
Yli-Kauppila nyökkäilee vieressä:
– Sama juttu täällä!
Korjausliike voisi olla vaikkapa sellainen, että jonkin verran lisää lenkkejä ja kuntopiirejä.
– Jokaiselle liikuntaa ja fyysistä haastavuutta oman sen hetkisen kunnon mukaisesti, Yli-Kauppila kannustaa.
Paimion yläkoululaiset tietävät kuntonsa aika hyvin, sillä oman kunnon arviointi toteutuu kunkin oppilaan kohdalla pari kertaa lukuvuodessa.
Move!-mittaukset paljastavat, että Paimiossa ja Sauvossa fyysinen kunto ja voima on kehittynyt parempaan suuntaan joillakin osa-alueilla, mutta kestävyyskunto on heikentynyt teineillä. Ylipäätään tulosten perusteella voi päätellä, että nuorten kestävyyskunto vaatisi selvästi huomiota Peimarissa.
Kestävyyttä mitataan juoksutestein. Paimiossa 8.-luokkalaisten poikien viivajuoksun mediaaniaika oli 6:35 vuonna 2024, kun se oli 5:14 vuonna 2023. Aika on hidastunut peräti 1:21 minuutilla vuodessa.
Move-tutkimuksessa todetaan, että valtakunnallisesti havaittu kehitys voi viitata fyysisen aktiivisuuden vähenemiseen arjessa. Siis arkiliikunnan vähentymiseen.
Erityisesti ponnistusvoima ja ylävartalon lihaskunto kehittyivät seudun 8.-luokkalaisilla, mutta 5.-luokkalaisilla monet lihaskuntoon liittyvät tulokset heikentyivät. Viidesluokkalaisten osalta viime vuosien tuloksissa on reilustikin vaihtelua.
Lihaskunto ja voima on kahdeksasluokkalaisilla monilla osa-alueilla parantunut. Esimerkiksi etunojapunnerruksia paimiolaiset kahdeksasluokkalaiset tytöt ja pojat jaksoivat tehdä enemmän kuin edellinen ikäluokka. Sauvossa 8.-luokkalaisten ylävartalon kohotusten määrä kasvoi pojilla (+15) ja tytöillä jopa + 27.
Liikkuvuudessa on merkittäviä eroja. Paimiossa teinityttöjen liikkuvuus nousi vuodessa huomattavasti, kun taas poikien tulokset pysyivät melko vakaina. Sauvossa poikien liikkuvuus tulosten perusteella suorastaan romahti.
Paimiossa on vajaa kolmesataa vitos- ja kahdeksasluokkalaista ja Sauvossa vajaa 80.
( Kuntakohtaisten pdf-muotoisten laajojen tulosten yhteenvedossa toimitus on hyödyntänyt tekoälyä)
