Paimion pätevin poni – shetlanninponi Sissi kaataa kottikärryjä ja hurmaa ihmisrakkaalla luonteellaan

0
Shetlanninponi Sissin suosikkitemppu on ylähuulen nostaminen merkistä. Omistaja Vilma Saarinen kehuu kasvattinsa kekseliäisyyttä ja ihmisrakasta luonnetta. Kuva: Suvi Pulliainen.

PAIMIO

Pieni musta poni koittaa ravata kohti aitaustaan, mutta riimunnaru estää sitä pääsemästä perille asti. Omistaja Vilma Saarinen pyöräyttää ponin varmoin ottein muutaman kerran itsensä ympäri ja lopulta se rauhoittuu seisomaan paikallaan. Kohta yhdeksän kuukautta vanha shetlanninponi Sissi on varsinainen linssilude. Vaikka aitauksessa huutelevat kaverit kiinnostaisivat, se malttaa keskittyä hetken tuijottelemaan kameran linssiä. Linssin nuoleminen olisi kuitenkin hauskempaa, Saarinen kertoo.

Sissi, viralliselta nimeltään Tollattis Simpsakka Sissi, voitti maaliskuun alkupuolella ratkenneen Kunnallislehden järjestämän Peimarin valloittavin lemmikkikisan ylivoimaisella äänisaaliilla. Sissi on Saarisen oma kasvatti, joka on ollut mukana tilan touhuissa pienestä pitäen. Pikkuponin lempipuuhaa on kottikärryjen ja ämpäreiden kaataminen, varsinkin silloin kun ämpäreissä on vettä. Kekseliäs poni löytyy usein tutkimassa toisten hevosten karsinoita.

– Sissi oppi jo aidan alimenonkin, mutta onneksi laitoimme yhden alalangan lisää. Nyt hän ei enää mene ali itsenäisesti, Saarinen kertoo.

Sissin paras puoli on Saarisen mielestä sen sosiaalisuus ja ihmisystävällisyys.

– Lasten kanssa hän osaa olla jo nyt tosi nätisti, vaikka on näin pieni. Se ymmärtää, että lasten kanssa ei voi niin paljon testata ja kokeilla. Hänen tarkoitus on olla Paimion pätevin poni, Saarinen sanoo ylpeästi.

Pian yhdeksän kuukauden ikäinen Sissi on tottunut kameran edessä poseeraaja, sillä Saarinen harrastaa hevosten lisäksi valokuvausta. Kuva: Suvi Pulliainen.

Lapsuuden unelma

Kuvausten jälkeen Sissi vapautetaan aitaukseen, jossa se ottaa heti useamman juoksuaskeleen ja menee tervehtimään emoaan. Sissiä vieroitetaan parhaillaan, joten äiti ja tytär eivät ole samassa aitauksessa. Ne pääsevät kuitenkin haistelemaan toisiaan aidan läpi. Sissillä on aitauskaverinaan kaksi suomenhevosta, joista varsinkin toinen on kovin ihastunut pikku poniin.

Saarinen on harrastanut hevosten kanssa yli 20 vuotta. Kiinnostus hevosiin tuli verenperintönä.

– Äiti oli hevosihminen ja sitten minusta tuli hevosihminen, hän naurahtaa.

Oma poni on ollut Saarisen haaveena lapsesta asti. Täytettyään 30, hän päätti vihdoin toteuttaa unelmansa, jonka johdosta aitauksessa kirmailee nyt oma kasvatti. Shetlanninponeissa häntä kiehtoo erityisesti niiden luonne.

– Ne ovat tosi luonteikkaita, vaikka ovat tosi pieniä. Shetlanninponi on jopa haastavampi kuin iso hevonen, koska se on niin fiksu. Iso poni pienessä kropassa, hän kuvailee Sissiä ja sen lajitovereita.

Sissin tulevaisuudelle Saarisella on useampia suunnitelmia. Tarkoitus on ainakin pyörähtää näyttelykehissä ja kokeilla ohjasajoa sekä poniagilitya. Poniravitkin kiinnostaisivat.

– Riippuu siitä, mitä hän tykkää tehdä isona. Toivon, että saisin hänestä ihan asiakasponin, kun meille tulee tähän tilapuotiin tapahtumia, niin voisin tehdä poniratsastusta ja kärryajelua, Saarinen hymyilee.

Palkkioksi kilpailun voitosta Sissi ja sen omistaja saivat lahjakortin paikalliseen lemmikkitarvikeliikkeeseen.

– Täytyy mennä tutustumaan valikoimaan, mutta voi olla, että jos sieltä ei löydy Sissille mitään, hän lahjoittaa lahjakortin koirakavereilleen, Saarinen nauraa.

Sissi osallistuu aktiivisesti Alanteen tilan töihin. Kottikärryjen ja vesiämpäreiden kaataminen on sen mielestä erityisen hauskaa. Kuva: Suvi Pulliainen.