Yksinkertainen EI

0

Asian ytimeen: opeta lapsellesi yksinkertainen “EI”. Tähän ei tarvita pitkää alustusta edes kolumnikirjoitelmassa. Jotkut asiat ovat EI ja ne tulee oppia mahdollisimman aikaisin. Oppia niin, että EI on selkäytimessä, eikä EI-asioita tehdä.

Ehdottomin EI on toisen elävän olennon minkäänlainen vahingoittaminen. EI milloinkaan, miksikään, lyödä, potkita, huitaista yms. toista ihmistä tai elävää. EI. Aivan sama, miten pieni olet, kuinka vihainen, miten pettynyt, mitä selityksiä keksit ja oikeutuksia kuvittelet omaavasi. EI.

Opettaminen tapahtuu epämukavuuden kautta. Ilman selityksiä. Ei jaaritteluja.

Toisen satuttamisessa ei ole mitään positiivista, selitettävää, jaariteltavaa, neutraalia, hyssyttelevää, lohduttavaa. Se on sellainen EI, että satuttajan pitää tuntea nahoissaan tekonsa kurjuus. Hänen pitää kokea, että tämä on sellaista, jota en halua toiselle olennolle aiheuttaa. Että hän ymmärtää ja tuntee aiheuttaneensa kipua ja pelkoa toiselle, samanarvoiselle olennolle ja kokee sisällään, miten vakavasta asiasta on kyse.

On erittäin hyvä, jos lapsi tässä tilanteessa hätkähtää, hiljenee, säikähtää, itkee. Silloin hän on koko kehollaan kokenut, miten paha asia toisen tahallinen, omasta suuttumuksesta tai tarpeesta syntynyt satuttaminen on. On erittäin vaarallista, jos lapsi katsoo toisen kyyneleitä tai kauhunsekaista huutoa välinpitämättömän oloisena, jopa jatkaen huitomistaan tai päälle hyökkäystään. Jos toisen olennon tuska ei tee häneen mitään vaikutusta. Jos hän selittää tekoaan toisen tuskan edessä sen häneen mitenkään vaikuttamatta, pitää oikeutettuna kivun aiheuttamista toiselle, koska hänellä oli siihen syy.

Jo yksivuotias oppii kerta kerralta, että toisen satuttaminen on väärin. Hän oppii sen meidän reaktiostamme, hän oppii meidän ohjauksessamme huomaamaan toisen tunnetilan ja kivun ja ymmärtämään, että sellaista säikähdystä, kipua ja ahdistusta ei voi toiselle aiheuttaa.

Huutaminen ja vihainen äänensävy sopivat vain kahteen tilanteeseen: lapsi on joko itse vaarassa tai aiheuttaa vaaraa/kipua toiselle. On aivan oikein karjaista kunnolla ja sillä osoittaa, että kyse on poikkeuksellisen painavasta asiasta, muusta toiminnasta erottuvasta. Auton eteen ei juosta, eikä kaveria vedetä olan takaa lapiolla päähän.

Eikä selitellä. Ei kuunnella perusteluita. Toisen vahingoittaminen on EI. Suurin EI kaikista EI:stä.

Alleviivaa yksinkertainen EI. Ellemme halua lisää narsisteja maailmaan. Ihmisiä, jotka oikeuttavat minkä tahansa toista loukkaavan käytöksen itselleen, kun heillä on omasta mielestään siihen syy.

Jos et halua, että sinun lastasi vedetään tarkoituksella kumoon ja kivellä naamaan pihaleikeissä kaverin suuttuessa, niin opeta mme omallesikin saman. Kunnioitamme toistemme kehorauhaa ja kunnioitamme EI-sanaa.

Eliisa Helin

Kirjoittaja on paimiolainen varhaiskasvatuksen opettaja.