Melkoinen kuhina syntyi Sauvossa maalismarkkinoilla perussuomalaisten teltalla, kun siellä nähtiin ensimmäinen vilaus odotetusta vieraasta. Valtiovarainministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra saapui paikalle hymyillen ja sopivasti kirkkaan keltaisessa ulkoilutakissa hehkuen. Pikaisen vartin visiitin aikana hän ehti poseerata kymmenissä kuvissa, ja tervehtiä paikallisia alue- ja kuntavaaliehdokkaita.
Myös kunnanjohtaja Satu Simelius kävi kiittämässä valtiovarainministeriä Sauvon visiitistä ja käytti hyväkseen tilaisuuden mainita, miten tärkeää Sauvolle olisi, että Ara-systeemille tulisi jatkoa. Sauvoon yritetään houkutella rakentajia toteuttamaan vuokra-asuntoja, ja siinä valtion rahoitustuella olisi iso merkitys, korosti Simelius.
Valtiovarainministeri kuunteli viestin, mutta totesi, että kannattaa lähettää tarkemmin viestiä asiaan perehtyneelle avustajalle.
Muita kysymyksiä tai toiveita ministerin korvaan ei kuiskuteltu, vaan enemmänkin vierailussa oli selvästi kyse puolueen hengennostatuksesta ja siitä, että näissä vaaleissa mitataan kiistatta myös hallituspuolueiden kannatus valtakunnan politiikassa. Tämän Purra itsekin vahvisti puhelinhaastattelussa jatkaessaan matkaa Turkuun.
Oppositiopuolueilta sataa siis kritiikkiä valtiovarainministerin ja puoluejohtajan niskaan, mutta vaalikentillä kuuluu kannustus.
– Päällimmäisenä on jäänyt mieleen se vahva kannustus ja toivotukset, että jaksakaa, älkää antako periksi, hän kuvailee ja kertoo viestin olleen sama eri puolilla maata.
Näin kävi Sauvossakin, sillä Purra totesi eräälle tervehtijälle, että Suomen ja isänmaan hyväksi pitää uskaltaa tehdä vaikeitakin päätöksiä.
Kasvuun panostettava
Sauvo oli valtiovarainministerin mukaan todennäköisesti yksi pienimmistä paikkakunnista, joille hän on vaalikiertueen aikana piipahtanut ja Sauvon kunnan tilanne oli hänelle toki kohtalaisen vieras. Mitä neuvoja valtakunnan kirstunvartijalla sitten on antaa valittaville uusille kuntapäättäjille: miten Sauvo pärjää jatkossa, itsenäisenä ja elinvoimaisena?
– Hyvä kysymys. Välttämättömät investoinnit, kuten vaikka (tuo mainitsemasi) jätevedenpuhdistamo, on todellakin tehtävä. Oleellista on saada investointeja, yrittäjiä ja asukkaita, ne luovat elinvoimaisuutta ja kasvattavat verotuloja.
Purra huomauttaa, että kuntien talous on itse asiassa valtiovarainministeriöstä käsin katsoen paremmalla tolalla kuin valtiontalous. Siksi edelleenkään kuntiin ei ole luvassa lisää tukea, vaan hallitus jatkaa suunniteltujen säästöjen toteuttamista.
Sitä hän korosti, että viime viikolla julkisuudessa käsitellyt sosiaali- ja terveydenhuollon kuluihin tehdyt säästöt eivät ole mitenkään uusia.
– Niistä on jo aiemmin sovittu. Nyt niitä kohdennettiin uudelleen esimerkiksi sosiaalihuollon osalta.
Hän viittasi mm. Kelan 50 miljoonan kertaluontoiseen säästöön, sekä esimerkiksi aluevaltuustorahojen leikkaamiseen, ja siihen, miten hyvinvointialueilla palveluita rajaamalla ja keventämällä normeja ja velvoitteita, voidaan edelleen löytää säästökohteita. Hän myös toteaa, että Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvitysten mukaan hyvinvointialueiden hallinnosta on säästövelvoitteiden myötä vähentynyt jo 20 % johtajanimikkeitä ja se osoittaa, että säästämiseen on alueilla pystytty. Pitää siis pystyä jatkossakin.
Purra myös muistutti, että tänä vuonna hallitus tulee antamaan hyvinvointialueille 2,2 miljardia euroa enemmän rahaa kuin viime vuonna. Jälkikäteistarkistuksen perusteella kaikkien hyvinvointialueiden toteutuneet kustannukset lasketaan yhteen, ja loppusummaa verrataan hyvinvointialueille myönnettyyn rahoitukseen. Erotus korvataan alueille.
Ehkä on myös hyvä muistaa, että kaikkiaan hyvinvointialueiden rahoitus on tänä vuonna yhteensä noin 26,2 miljardia euroa. Se on noin 30 prosenttia valtion budjetin kuluista.
Rönsyjä saatava pois
Palataan vielä valtiontalouteen ja siihen, ettei kunnille ole luvassa helpotuksia.
Purra huomauttaa, että julkisten menojen kasvun taustalla vaikuttavat samat tutut tekijät eli erityisesti väestön ikääntyminen, sote-palveluiden kasvava tarve sekä se, että työikäisten maksajien määrä vähenee, ja syntyvyys maassa laskee.
– Rönsyjä on saatava pois.
– Hyvä huomata, että kuntia on tuettu. Vuosi sitten keväällä päätettiin tästä vuodesta alkaen pysyvästä 277 miljoonan valtionosuuskorotuksesta. Vastaavasti verotukseen tehtiin muutoksia, jotka paransivat kuntaveron efektiivisyyttä. Vos-uudistus on valmisteilla, ja sillä pyritään lieventämään järjestelmän sisäisiä epäoikeudenmukaisuuksia.
Nousevatko jossain kohden esiin jälleen myös mahdolliset kuntaliitokset?
– Pakkoliitoksia en kannata, mutta jos liitoksilla on tavoitettavissa taloudellista hyötyä, niin lainsäädäntöön voidaan rakentaa porkkanoita. Kyse on siitä, miten palveluja tuotetaan mahdollisimman realistisesti ja taloudellisesti, kommentoi Purra viitaten esimerkiksi kuntiin, joissa lasten määrä vähenee.
