Vaikka enemmistö (73 %) pitää hyvinvointivaltiota hintansa arvoisena, halukkuus hyvinvointialueiden lisärahoittamiseen on rajallista. Suomalaisista 38 prosenttia olisi henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi. Hieman useampi (42 %) vastustaa veronkorotuksia, ja 19 prosenttia ei osaa ottaa kantaa.
Hyvinvointialueiden toimintaa tulisi monen mielestä tehostaa ennen kuin lisärahoitusta haetaan veronmaksajilta. Suomalaisista 37 prosenttia katsoo, ettei valtion pidä jatkuvasti lisätä hyvinvointialueiden rahoitusta, vaan alueiden tulee kyetä tehostamaan toimintaansa. Vastakkaista mieltä on 35 prosenttia vastaajista.
”Helppoja veronkiristyskohteita hyvinvointialueiden rahoittamiseksi ei ole, koska työn ja kuluttamisen verotus on jo valmiiksi korkealla tasolla. Maakuntavero kohdistuisi ansiotuloihin, joten se lisäisi painetta kiristää työn verotusta entisestään. Ilman talouskasvun käynnistymistä hyvinvointialueiden rahoittaminen on vaikeaa”, sanoo EVAn tiedotteessa johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää .
Hyvinvointialueiden toiminnan rahoittamista koskevissa kysymyksissä jakolinjat oikeisto- ja vasemmistopuolueiden äänestäjien välillä ovat selvät. Kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjien enemmistöt uskovat alueiden toiminnan tehostamiseen eivätkä ole valmiita maksamaan lisää veroja valtiolle alueiden rahoittamiseksi. Vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden äänestäjien enemmistöt eivät sen sijaan pidä alueiden toiminnan tehostamista ensisijaisena keinona, vaan ovat henkilökohtaisesti valmiita maksamaan valtiolle lisää veroja.
