PAIMIO
Vistan koulussa Paimiossa on tänään juhlan tuntua kahdestakin syystä. Ensimmäisenä siksi, että koulu viettää tänää 100-vuotisen taipaleensa merkkipäivää. Ja toiseksi siksi, että samalla koko Paimio juhlii 700-vuotista taivaltaan.
Koulussa aamunavauksen piti Vistan koulun entinen rehtori Kari Kaunismaa, joka muisteli puheessaan niin Suomen taivalta kuin myös suomalaisen koululaitoksen monivaiheista historiaa.
– Kun Paimion yhteiskoulu perustettiin sata vuotta sitten, Suomi oli ollut itsenäinen valtio vasta seitsemän vuotta. Te, nykyiset kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset olisitte tuolloin aloittaneet koulutienne Venäjään kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa, Kaunismaa muistutti.
1970-luvulla koulunkäyntikustannukset siirtyivät perheiltä valtiolle, ja nykyisellään maksuton koulunkäynti ulottuu aina täysi-ikäisyyteen asti.
– Pidän arvokkaana, että suomalaiseen opetussuunnitelmaan kuuluvat tiedollisten valmiuksien kehittämisen lisäksi taito- ja taideaineet. Kaikkien maiden kouluissa ei voi opiskella samanaikaisesti käsitöitä, kuvataidetta, liikuntaa ja musiikkia, vaan näitä on opittava maksullisesti kouluajan ulkopuolella, Kaunismaa jatkoi.
Hän otti kantaa puheessaan myös 2020-luvun ilmiöön, eli tekoälyyn. Kaunismaa uskoo sen olevan hyväksi, joskin yksinään se ei tee ketään autuaaksi tulevaisuudessakaan.
– En usko tekoälyn tai kännykän käännösohjelman nopeasti korvaavan inhimillistä vuorovaikutusta eri kieliä puhuvien kesken. Aivan samoin on tarpeen pystyä nopeasti arvioimaan vaikkapa tuotteiden hintoja kerto-, jako- ja prosenttilaskun avulla.
Loppukaneettina Kaunismaa kannusti koulun oppilaita uskomaan niin itseensä kuin myös tulevaisuuteen. Ja siihen paras tapa valmistautua on kouluttautua sekä olla utelias oppimaan uutta.
– Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan maailman onnellisin kansa. Tämä ihmetyttää, koska usein meillä on taipumus mököttää ja purnata. Meidän pitääkin korvata sana ”onnellinen” sanalla ”tyytyväinen”, niin olemme kestävämmällä pohjalla. Jopa koulunkäynnin ja opiskelun osalta tulee varautua jatkuvaan itsensä kehittämiseen, koska mikään ei ole varmaa, paitsi muutos. Luotan teihin ja toivotan menestystä teille jokaiselle, Kaunismaa päätti.
Paimion kaupunki ja seurakunta juhlivat tänä vuonna 700-vuotista taivaltaan ja Paimion virallinen juhla järjestetään kutsuvierastilaisuutenatänään keskiviikkona. iltapäivällä klo 14 Paimion kaupungintalon Paimiosalissa (Vistantie 18).
Juhlapuhujaksi saapuu maatalousministeri Sari Essayah, joka aikoinaan asui vuosia Paimiossa ja toimi muun muassa kaupunginvaltuutettuna vuosina 2009–2012. Tervetuliaissanat lausuu Paimion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mikko Lindberg, joka toimii myös juhlavuotta koordinoivan Paimio 700 -juhlavuositoimikunnan puheenjohtajana.
Kaupunki tarjoaa myöhemmin iltapäivällä eli klo 16–18 syntymäpäiväkakkukahvit neljässä tarjoilupisteessä Paimion keskustan alueella. Kakkuannoksia on varattu 700 henkilölle ja jos kakut loppuvat, tarjotaan Paimion perinnepikkuleipiä eli Murosmöttösiä.
Juhlapäivä päättyy Paimion Pyhän Mikaelin kirkossa (Vistantie 20) kello 18 alkavaan Juhlamessuun, jossa messun toimittaa piispa Mari Leppänen. Iltamessua toimittamassa piispan lisäksi seurakunnan pastorit ja kanttorit. Messussa lauletaan virsiä monelta vuosisadalta ja aivan uutta virsimusiikkia myös, nimittäin ensimmäistä kertaa kuullaan ja yhdessä lauletaan juhlavuoden kunniaksi sävelletty Paimio -virsi. Tilaisuudessa esiintyy myös muusikko Petri Laaksonen.
