PAIMIO 700
Vuonna 1702 Paimion kirkkoherra Henrik Florinus julkaisi reilut 1500 sananlaskua sisältävän kirjan, joka esitteli ensimmäisenä suomalaista kansanperinnettä. Teos oli pieni, mutta ”kului aidosti kansan käsissä”, eikä alkuperäiskappaleita ole jäljellä tiettävästi kuin pari.
700-vuotiaan Paimion ja Paimion seurakunnan yhteisessä juhlassa julkistettiin keskiviikkona paimiolaisen akateemikko Kaisa Häkkisen toimittama Florinuksen sananlaskut -uudisteos. Siinä nämä alkuperäiset sananlaskut on ymmärtämisen helpottamiseksi kirjoitettu siihen muotoon, jossa ne on luettu ääneen. Sen lisäksi kirjassa on selitysosa sekä outojen sanojen selitysosa, mikä helpottaa sananlaskujen ymmärtämistä.
Useimmat Florinuksen sanalaskut ovat hyvinkin yleisesti tunnettuja, niin kuin asiaan kuuluu. Sananlaskut ovat kansan yhteistä omaisuutta, mutta on teoksessa harvinaisuuksiakin.
Juhlassa Kaisa Häkkinen totesi, että Florinuksen nimi ja saavutukset tunnetaan edelleen suomalaisen perinteen tutkimuksen ja suomen kirjakielen kehityksen alalla. Florinus oli kuuluisa hyvästä suomen kielen taidostaan ja ahkeruudestaan, jolla hän saattoi päätökseen suuria kirjallisia hankkeita.
Florinuksen sananlaskujen koostaminen uuteen teokseen kävi Häkkiseltä siinä mielessä luontevasti, että hän on käyttänyt niitä urallaan tutkimusaineistona. Työteliäintä oli hakea sananlaskuille tulkintoja muusta kirjallisuudesta.
– Hylkeellä valaskalakin ongitaan. Valaita ei pyydetä onkimalla, syöttinä ei käytetä hylkeitä, eikä valas ole kala, mutta silti kokonaisuus on tehokas ja toimii. Suuret asiat vaativat suuret ponnistukset, tulkitsi hän suosikikseen nimeämäänsä sananlaskua.
Uuteen ja helppolukuiseen teokseen on koottu koko kuuluisa sananlaskukokoelma, jota Florinus, hänen appensa Tammelan kirkkoherra Laurentius Petri Aboicus ja tämän poika kaikki vuorollaan keräsivät. Sananlaskuja aikanaan keräsivät muutkin kirkkoherrat eri puolilla maata. Siksi niistä syntyy kuva vuosisatain takaisten ihmisten arjesta ja elämästä.
Florinuksen alkuperäinen sananlaskujulkaisu oli pienikokoinen ja ulkoasultaan vaatimaton, mutta sen kerrotaan olleen aikanaan hyvin suosittu.
FAKTA
Alkuteos on Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset, Sanan-Lascut,Mahdollisuden jälken monialda cootut, ja nyt Wastudest ahkerudella enätyt.
Painettu vuonna 1702 Johan Winterin kirjapainossa.
Kirkkoherra Henrik Florinus oli aikansa arvostettu suomen kielen käyttäjä. Hän toimitti mm. tarkistetun painoksen suomenkielisestä Raamatusta, joka kätevän kokonsa ansiosta tunnetaan myös Sotaraamattuna (v.1685). Hän suomensi kirkkolain ja luterilaisen kirkon tunnustuskirjat sekä kokosi useina painoksina ilmestyneen latinalais-ruotsalais-suomalaisen sanakirjan.
Uudisteoksen esipuheessa todetaan, että Henrik Florinus jätti pysyvän jäljen paitsi suomen kirjakielen historiaan ja kielen kirjalliseen kulttuuriin, myös Paimioon mm. siksi, että hänen rakennuttamansa kivikirkko seisoo edelleen keskellä Vistaa.
Teoksen toimitustyön suomen kielen tunnettu taitaja, emeritaprofessori Kaisa Häkkinen lahjoitti Paimion kaupungille. Kirjan ulkoasun on suunnitellut paimiolainen graafikko Johanna Marttila, ja siinä on hyödynnetty alkuperäisteoksen piirroksia.
