PAIMIO 700
Paimion 700:tta vuotta juhlistettiin keskiviikkona kakkukahvien merkeissä Paimion kaupungintalolla, Iskun talolla, Mikaelin talolla ja Tillintuvalla. Kaupungintalolle saapunut Pyylammen perhe on asunut Paimiossa reilun kolme vuotta.
– Muutto Paimioon oli oikeastaan sattumaa. Etsimme omakotitaloa Turun seudulta ja kaksi työkaveriani suosittelivat Paimiota. Täältä koti sitten löytyi, Johanna Pyylampi kertoo.
Pyylammet ovat olleet tyytyväisiä valintaansa. Erityistä kiitosta saavat lyhyet etäisyydet kaupungin sisällä.
– Uimahalli, kirjasto ja keskustan palvelut ovat kaikki lähellä, ja kouluun ja päiväkotiin on kävelymatka. Myös Leon harrastuksiin pääsee kävellen tai pyörällä. Täällä ei sisäiseen liikkumiseen paljon autoa tarvita, Johanna listaa.
Leo käyttääkin ahkerasti hyväksi Paimion harrastustarjontaa. Vapaa-aika kuluu partion, kuoron, pianonsoiton ja liikuntakerhon parissa.
– Harrastuksesta on löytynyt paljon kavereita, Leo huikkaa.
Jos jotain Paimioon voisi vielä toivoa lisää, olisi se lähijuna, jolla pääsisi näppärästi Turkuun ja takaisin, Johanna miettii. Vapaa-ajan aktiviteetteja sen sijaan on runsaasti.
– Jos nyt keksimällä keksitään, niin kiipeilyseinä täältä taitaa puuttua. Mutta kyllä täältä kaikki muu löytyy, Kari-Pekka Pyylampi naurahtaa.
Lisää pyöräteitä
Tiina Alastalolla ja Margit Tuomolalla on kummallakin takana paimiolaiselämää kymmeniä vuosia. Tuomola on asunut Paimiossa vuodesta -68 ja Alastalo -78 asti.
– Kyllä pitäisi jo Paimio tuntea, mutta aina tulee esiin jotain uutta, Alastalo nauraa.
Paimio on ystävysten mielestä todella hyvä paikka asua, jossa ihmiset ovat mukavia. Palvelutarjontaa löytyy hyvin, ja harvoin kaupungin ulkopuolelle on syytä lähteä.
– Lapsille täällä on paljon harrastusmahdollisuuksia, Paimion opiston kurssit ovat hyviä ja erityisesti täytyy mainita Aikuisten olohuoneen toiminta. Se tarjoaa vaikka mitä ikäihmisille ja siellä otetaan hienosti huomioon meidän toiveet, Tuomola kehuu.
Toiveita tulevalle täytyy hetki miettiä. Alastalo keksii pienen pohtimisen jälkeen pari kehityskohdetta.
– Pyöräteitä voisi olla lisää. En uskalla enää pyöräillä Sauvo-Kemiöntien vartta, koska siinä on niin paljon liikennettä ja tosi kapeat pientareet. Koko Kravinkuja kaipaisi pyörätietä, hän sanoo.
– Ja Paimionlahden rehevöitymiselle pitäisi kyllä tehdä jotain, hän jatkaa.
Ystävällinen pieni kaupunki
Myös Tillintuvalla ovi juhlakahveille käy tasaiseen tahtiin. Nuorisovaltuuston jäsenien järjestämä kahvitus on kerännyt paikalle kaiken ikäistä paimiolaista. Nuorisovaltuutettujen Minttu Lindeqvistin ja Pauliina Lehtosen mielestä Paimio on turvallinen, viihtyisä ja lapsiperheille ystävällinen pieni kaupunki.
– Täällä on toiminnallinen ja aktiivinen yhteisö, jossa moni tuntee toisensa ja tapahtumissa ihmisiin on helppo tutustua, Lindeqvist sanoo.
Lehtonen on asunut Paimiossa koko ikänsä ja Lindeqvistkin on muuttanut kaupunkiin kolmevuotiaana. Nuorille Paimio tarjoaa heidän mukaansa paljon mahdollisuuksia harrastuksiin.
– Ehkä toivoisin Paimioon lisää nuorille turvallisia hengailuun tarkoitettuja paikkoja, Lindeqvist pohtii.
– Kirjaston aulassa voisi vaikka olla nuorten nurkka, Lehtonen ideoi.
Enemmän shoppailumahdollisuuksia
12-vuotiaat, mutta kohta jo 13-vuotiaat, Veina Vilén ja Mariella Helminen ovat saapuneet juhlatilaisuuteen Vilénin äidin innoittamana.
– Äiti on töissä kaupungilla, niin ajattelin, että olisi kiva tulla, Vilén kertoo.
– Ja ulkona oli kylmä, Helminen lisää naurahtaen.
Kumpikaan tytöistä ei ole syntyperäinen paimiolainen. Vilén on muuttanut alueelle aikanaan Aurasta, Helminen Salosta. Myös heiltä Paimion monet harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta.
– Ehkä sisätekemistä voisi olla enemmän. Jos vaikka sisäliikuntahalliin pääsisi tekemään itsenäisesti, mutta valvotusti jotain urheilua, miettii lentopalloa harrastava Vilén.
Yksi oleellinen asia Paimiosta kuitenkin nuorten mielestä puuttuu: mahdollisuus vaateostoksiin. Niitä varten on suunnattava Turkuun.
Luonto on lähellä
Tillintuvan juhlatunnelmasta olivat saapuneet myös Jaakko ja Sirkku Melasuo. Jaakolla on takana paimiolaiselämää jo yli 70 vuotta, vaikkei hän paikkakunnalla syntynyt olekaan. Vaimo Sirkku muutti Paimioon vuonna 1979.
– Tämä on ihan hyvä paikka asua. Me asumme vähän syrjempänä keskustasta. Siellä on tosi viihtyisää ja luonto on lähellä, Sirkku hymyilee.
Jaakko miettii toimittajan pyynnöstä, miten Paimio on muuttunut viimeisten 70 vuoden aikana. Suurin muutos on kaupungin kasvu.
– Väestö on täällä kasvanut paljon. Mutta samoin ovat myös harrastusmahdollisuudet, Jaakko toteaa.
Pariskunnalla olisi toiveena, että nykyiset palvelut pysyisivät ennallaan myös tulevaisuudessa. Kaupunki tarjoaa heille riittävästi palveluita, mutta nuoret paimiolaiset saattaisivat kaivata enemmän elämää ja liikkeitä keskustaan.
– Hiihtoputken toiminta saisi jatkua yli tämän hetkisenkin sopimuksen, sillä talvisin hiihtäminen ei täällä enää onnistu. Ei ole lunta, Sirkku huomauttaa.
