Paimion vuosisataisen historian juhlinnassa keskiviikko oli merkittävä päivä, johon suorastaan ruuhkautui juhlavia ja kokemusrikkaita tapahtumia. Syntymäpäiväjuhla kaupungintalolla sai niin Tasavallan presidentin kirjetervehdyksen kuin myös ministerivieraan, kun juhlapuhujana paikalle saapui maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.
Illalla tätä Paimion kaupungin ja Paimion seurakunnan yhteistä juhlintaa täydensi juhlamessu, jossa saarnasi piispa Mari Leppänen.
Vistan koululla vietettiin keskiviikkona myös Paimion yhtenäiskoulun 100-vuotisjuhlaa, mikä sekin lisäsi juhlapäivän vetovoimaa. Iltapäivällä järjestetyissä juhlakahvituksissa vieraili satamäärin kaikenikäisiä paimiolaisia.
Paimion juhlavuoden suunnittelussa johtolankana on ollut idea yhdistää paimiolaiset yksityishenkilöt ja yhteisöt rakentamaan tapahtumia ja toimintaa pisin vuotta. Tämä näkyi syntymäpäivän tapahtumissa pitkin päivää ja kiteytyi siihen, miten täydessä kirkossa iltamessussakin tunnelma oli vapautunut ja rennon iloinen.
Pääjuhlassa vuosisatain kirjoa
Paimiosalin pääjuhlassa ohjelma eteni näyttävästi vuosisatoihin palasteltuina Merita Seppälän käsikirjoitukseen ja ohjaukseen pohjautuen. Pitäjän syntymäpäivään liittyen juontana toiminut Turo Entonen kutsui paikalle seppä Hakunin ( Marko Pekkarinen ) ihmettelemään piispan kanssa tehtyä maanvaihtoa.
– Mil mää muija ja mukulat elätän jossai Paimios… Ei tommosel kyläpahasel ol mittä tulevaisuut!
1400-lukua kuvasti AM Dancen Canvas Junior-pienryhmän tanssiesitys, jossa Erik Puranpojan sinetistä ja sittemmin Paimion vaakunasta tuttu napakaira oli innoittajana. 1500-luvulle tunnelmat siirsi kirkkoherra Miika Rosendahlin virrenveisuu, joka nosti esiin sen, miten keskiajalla kunnat ja seurakunta oli sama asia.
1600-lukua juhlisti itse kirkkoherra Henrik Florinus ( Aapo Soikkeli ), kun hän lasketteli yleisölle runomittaan puettuja sananlaskuja, ja sen jälkeen emeritaprofessori Kaisa Häkkinen julkisti uudisteoksen Florinuksen sananlaskuista.
1700 -luvulla musiikkia kuultiin Paimiossa varmasti niin kartanoissa kuin kievareissa, ja Paimion musiikkiopiston opettajat Elina Jaanu ja Anna Pohjola siirsivät viulun ja sellonsoitolla yleisön niihin tunnelmiin.
Räväkkyyttä lavalle toi 1800-luvulle siirryttäessä teatteririimi Komeljanttareiden Paimion piika Venla Iisakintytär (Merita Seppälä) reissatessaan mukamas Lönnrothin ja Aleksis Kiven matkassa ja lääkitessä erilaisia vaivoja. Piian matkoillaan tapaamia hahmoja esitti Mira Lattu.
Onko juhlaa, jossa Paimion parantolan voisi Paimiossa ohittaa? Niinpä 1900-luvun kuvaelmana oli K.A.Kilven monologi Pekka Saariston näytelmästä ”Aalto Paimiossa”. Kari Mandelin lateli värikkäästi, miten rakentaminen sujui oikukkaan ja lahjakkaan Aallon kanssa.
2000-luvun osiossa kuultiin videolta Paimio-viisu, jonka esitti Vilma Itäsalmi ja Jokelan koulun lapsikuoro johtajanaan Susanna Salo. Viisun on säveltänyt Roope Kivimaa ja sanoittanut Merita Seppälä. Videolla sitä elävöittivät myös teatteriryhmä Onnenpotkun esiintyjät.
