Jo kahdeksanvuotiaana Iiris Sonkki tiesi, mihin lukioon haluaa. Teatteriharrastus vei mukanaan varhain, ja yhdeksännen luokan jälkeen unelma muuttaa Helsinkiin toteutui.
– Taisin olla kahdeksanvuotias, kun ensimmäisen kerran sanoin meneväni Kallion lukioon. Yhdeksännellä luokalla tajusin, että kai sinne sitten on mentävä, ylioppilaaksi tänä keväänä sieltä valmistuva Sonkki kertoo.
Sonkki aloitti teatterin kuusivuotiaana. Jo pienenä hän haaveili ilmaisutaidon lukiosta ja isommasta kaupungista. Kun peruskoulu päättyi, hän teki unelmistaan totta: muutti Helsinkiin 15-vuotiaana, yksin. Ainakin melkein yksin.
– Muutin kahden muun saman ikäisen kanssa yhteen ja aloitimme sitten samaan aikaan lukion, Sonkki kertoo.
Vaikka itsenäinen elämä kaukana vanhemmista jännitti aluksi, pelko osoittautui turhaksi.
– Kun olin kipeä, tuli vähän ikävä äitiä, hän naurahtaa.
– Luulin yksin asumisen olevan villiä, mutta ei se ollutkaan. Pitikin iltaisin olla kotona siivoamassa ja tekemässä ruokaa.
Aluksi hän kävi Paimiossa joka toinen viikonloppu. Vaikka vierailut sitten harvenivat, hän on iloinen siitä, että vanhemmilta on aina saanut apua tarvittaessa.
Ylioppilaaksi vaikeuksista huolimatta
Sonkin opiskelut eivät sujuneet aivan odotetusti, sillä lukioaikana jaksaminen oli ajoittain tiukilla.
– Olin koko ajan kipeänä ja väsynyt. Mietin, että jaksankohan vetää lukion loppuun, Sonkki kertoo.
Vaikeuksista huolimatta hän pääsi tavoitteisiinsa kirjoituksissa ja kokee jopa ylittäneensä ne.
– Opettajat ja ystävät olivat korvaamaton apu, Sonkki sanoo.
Kallion lukio täynnä mahdollisuuksia
Sonkki kertoo Kallion lukiosta hymyillen. Hänen mielestään koulu oli täynnä upeita ihmisiä, niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Lukiossa oli myös paljon hienoja mahdollisuuksia.
– Pääsin esimerkiksi miksaamaan Olavi Uusivirtaa!
Sonkin mukaan Kallion lukiossa on mahtava yhteisöllisyyden tunne. Ketään ei syrjitä ja kaikki ovat saman arvoisia.
– Opettajat ja opiskelijat ovat kavereita keskenään. Opettajat tuntuvat rakastavan sitä, mitä tekevät, hänkertoo.
Paimio kutsuu välivuodeksi
Lähteminen Helsinkiin opiskelemaan niin nuorena oli täysin oikea päätös. Helsinki tuntui oikealta paikalta.
– Yksi parhaista päätöksistä, minkä olen ikinä tehnyt, Sonkki arvelee.
Paimiossa on Sonkin mielestä hieman rajallinen tila kasvaa ihmisenä, eikä mahdollisuuksia ole yhtä paljon kuin Helsingissä.
Nyt hän on silti tulossa takaisin Paimioon välivuodeksi, sillä Helsingistä oli vaikeaa saada työpaikkaa. Sonkki iloitsee, että Paimiossa asuminen on edullisempaa kuin Helsingissä.
– Helsinki on kallis, siihen pitää varautua, hän varoittelee.
Sonkki kannustaakin seuraamaan unelmia, vaikka se tarkoittaisikin lähtöä kauas kotoa.
– Kaikesta aina selviää. Mikään ei ole niin vaikeaa kuin miltä saattaa aluksi tuntua.
