
Tanskan pääministerin Mette Frederiksenin mukaan nyt ei ole oikea aika tunnustaa Palestiinan valtiota. Frederiksen kertoi kantansa Paimiossa pohjoismaisten pääministerien epävirallisessa maanantaina.
Tapaamisen isäntänä toimineen Suomen pääministerin Petteri Orpon (kok.) mukaan Suomi kannattaa edelleen kahden valtion mallia, kuten Tanskakin, mutta Orpo ei yhtä suoraan torjunut Palestiinan tunnustamista kuin tanskalainen kollegansa.
Suomen ja Tanskan kanta loi muuten aurinkoiseen kesäkokoukseen särön, sillä Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre jyrähti kokouksen tiedotustilaisuudessa, että Pohjoismaat eivätkä kansainvälinen yhteisö tee tarpeeksi Gazan tilanteen ratkaisemiseksi.
– Oikea aika tunnustaa Palestiinan valtio oli jo viime vuonna, Gahr Støre huomautti.
Hän sai tukea Islannin pääministeriltä Kristrún Frostadóttirilta , joka kuvaili tilannetta humanitaariseksi kriisiksi. Islanti tunnusti Palestiinan valtion jo vuonna 2011.
Myös Ruotsi on jo tunnustanut Palestiinan.

Orpon ja Ahvenanmaan maaneuvoksen Katrin Sjögrenin isännöimän kesätapaamisen aiheena oli kuitenkin Gazan sijaan Pohjoismaiden turvallisuus, yhteistyö sekä talouskasvu ja kilpailuetu.
Pääministerien lisäksi tapaamiseen osallistui kaikista Pohjoismaista joukko elinkeinoelämän vaikuttajia ja asiantuntijoita sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri, tanskalainen Karen Elleman.
Hyggediplomatia oli muutenkin kokouksessa edustettuina, sillä Tanskan pääministerin lisäksi tapaamiseen osallistuivat poikkeuksellisesti myös Tanskan itsehallintoalueiden, Färsaarten ja Grönlannin pääministerit.
Erityisesti Grönlannin pääministeri Jens Frederik Nielsen kiitteli kollegoitaan siitä, millaista tukea nämä ovat Grönlannille osoittaneet Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin noustua uudelleen valtaan ja ilmoitettua haluavansa Grönlannin Yhdysvalloille.
– Keskustelimme paljon turvallisuudesta ja pohjoismaisesta resilienssistä. Meillä on yhteiset arvot, kuten demokratia ja kansainvälinen oikeus. Varsinkin näinä epävarmoina aikoina tarvitaan vahvoja liittolaisia, Nielsen sanoi.
Frederiksen painotti, että Grönlannin kohtalosta tulee päättää Grönlannissa.
”Varsinkin epävarmoina aikoina tarvitaan vahvoja liittolaisia.”
Jens Frederik Nielsen
Grönlannin pääministeri
Pääministerit olivat yksimielisiä siitä, miten pohjoismainen yhteistyö on jo syvää. Ei kuitenkaan niin, etteikö sitä voisi syventää entisestään.
– Meillä on arvoja, joita pitää suojella, Islannin Frostadóttir totesi.
Hänen mukaansa Islannillakin on pienuudestaan huolimatta kaikuva ääni.
Frostadóttirin mukaan keskusteluissa puhuttiin paljon myös teknologian sääntelystä varsinkin lasten suojelemiseksi.
Vaikka maailman heikko turvallisuustilanne olikin ykkösaihe, ja puolustusmenojen määrärahojen lisääminen sai hyväksyviä nyökyttelyjä osakseen, keskusteltiin kokouksessa myös taloudesta.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan pohjoismainen päämäärä puolustusmäärärahojen kasvattaminen 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta näyttää tietä myös muille eurooppalaisille maille siitä, miten puolustukseen pitää epävarmoina aikoina satsata.
– Mutta meidän pitää saada Pohjoismaihin myös talouskasvua ja kilpailuetuja. Näistä asioista saimme elinkeinoelämältä erittäin hyviä huomioita keskusteluissamme, Kristersson mainitsi.