Eikä juhlavuoden ohjelma ole ollut pelkkää vanhojen muistelua, vaan merkkivuoden nimissä on kehitetty Paimiolle muun muassa oma olut, järjestetty onnistuneet Paimio 700 -juhlamessut, kisattu Amazing Race -hengessä, tanssittu ja nautittu kulttuurista monin eri vivahtein, mutta ennen kaikkea nähty, tehty ja koettu yhdessä. Ja täytyy muistaa, ettei vielä olla edes puolivälissä. Pönötys on ollut paitsiossa, ja pääsääntöisesti kaikki juhlavuoden tapahtumat olleet mukavan matalalla kynnyksellä reunustettuja.
Jos jotain juhlavuodesta jää perinnöksi päivitetyn ja aiempaa tarkemmalla pieteetillä pureksitun paikallishistorian lisäksi, on se nimeomaan yhteisöllisyys. On ollut suorastaan hämmästyttävää seurata, miten sankoin joukoin paimiolaiset ovat ottaneet aktiivisesti osaa juhlavuoden tapahtumajärjestelyihin. Toivotaan, että vastaava talkoohenki saa jatkoa myös tulevina vuosina, ja paimiolaiset pääsevät nauttimaan erilaisista kulttuuri-, musiikki- ja yleisötapahtumista juhlavuoden jälkeenkin.
Mieleen herää väkisin ajatus, voisiko juhlavuoden hyvistä kokemuksista olla ammennettavissa tuleviksi vuosiksi jopa koko kaupungin yhteinen festivaaliviikko tai vähintään -viikonloppu? Nuoremman polven paimiolaiset muistavat varmasti vielä hyvin vuosina 2008–2014 järjestetyn Viva Vistan, joka hiipui viimeisinä vuosina juurikin talkooväen ja ehkäpä ideoidenkin puutteeseen. Kuluvasta juhlavuodesta ja sen mukanaantuomista kokemuksista olisi varmasti ammennettavissa ideoita toimivaan viikko- tai viikonloppufestivaaliinkin.
Se jää nähtäväksi, mutta nautitaan runsaasta tapahtumatarjonnasta nyt vielä ainakin kuluva vuosi loppuun asti ennen kuin mietitään liiaksi tulevaa. Nimittäin seuraavat isot juhlavuoden tärpit ovat jo aivan nurkan takana: heinäkuussa Jokipuiston (toivottavasti) täyttävä musiikkifestivaali PomeFest ja elokuussa kesäkauden hiljalleen päättävä Eläköön Paimio – Tapahtumien yö. Kymmeniä pienempiä paikallisia kesätapahtumia unohtamatta.
