Suurseurakuntahanke voikin hajota osaliitoksiin – hankkeen ohjausryhmä on kuunnellut palautetta seurakunnista

0
Kuvassa Paimion seurakunnan seurakuntatalo Mikaelintalo.

Paimion rovastikunnan seurakuntien eli Salon, Someron, Paimion, Pöytyän, Liedon ja Loimaan alueelle suunniteltu suurseurakunta on ollut ainakin osassa seurakuntia vastatuulessa. Nyt Rova 2030-hankkeen ohjausryhmä viestii, että suurseurakuntaa kohti voitaisiin edetä pienempien liitosten kautta.

Seurakuntalaisten, työntekijöiden ja seurakuntien päättäjien kuulemiskierroksen jälkeen on nostettu neuvottelupöydälle myös muita malleja kuin tähän mennessä esillä ollut yksi suurseurakunta tai seurakuntayhtymä, joka olisi sisältänyt nykyisten seurakuntien kokoiset kuusi seurakunta-aluetta.

Rinnalle on nostettu pienempiä liitoksia, jotka voisivat toteutua asteittain.

Malleista yhdessä Paimion seurakunta ja Loimaan seurakunta jatkaisivat toistaiseksi itsenäisenä, kun taas Salo ja Somero sekä Lieto ja Pöytyä liittyisivät yhteen vuonna 2027. Mahdollista suurliitosta mietittäisiin uudelleen vuoden 2031 alusta.

Yksivaihtoehto on kahden seurakunnan malli, jossa Salo jäisi itsenäiseksi ja muut seurakunnat liittyisivät yhteen vuonna 2027.Tässäkin suurliitos tulisi harkittavaksi neljä vuotta myöhemmin, kun yhteistyöstä on kerätty kokemusta.

Kahden seurakunnan mallissa vaihtoehtona on, että Salo ja Somero liittyisivät yhteen vuonna 2027 yhteen, ja neljä muuta seurakuntaa muodostaisi toisen seurakunnan. Uudet seurakunnat tekisivät jälleen laajaa yhteistyötä ja harkitsisivat liitosta uudelleen 2031.

Toki edelleen esillä on myös se vaihtoehto, että Paimion rovastikunnan alueelle muodostettaisiin uusi suurseurakunta. Sen sijaan seurakunta-aluejako menisi jäsenmäärän, kirkkojen, hautausmaiden ja henkilöstöresurssien perusteella niin, että alueita olisi kuuden sijasta neljä. Tässä mallissa eteläinen Salo muodostaisi oman seurakunta-alueensa, ja Salon pohjoisosa muodostaisi oman alueen Someron kanssa.

Syksyllä neuvoa-antava äänestys?

Lääninrovasti Risto Leppänen sanoo Salon Seudun Sanomissa, että kaikki nyt esillä olevat vaihtoehdot ovat pulpahtaneet esille jo aiemmissa keskustelun vaiheissa. Keväästä 2024 alkaen keskustelua on käyty lähinnä yhden seurakunnan mallista ja sen vaihtoehtoina alue- tai työalamallista.

– Viime aikoina on noussut esille myös toiveita, että seurakunnat säilyisivät itsenäisinä ja taloushallinto yhdistettäisiin. Se olisi käytännössä seurakuntayhtymä, mutta sitäkään eivät kaikki halua, Leppänen sanoo.

Kuulemiskierroksella esimerkiksi Salon seurakunta toivoi yhden seurakunnan mallin rinnalle muita vaihtoehtoja. Seurakuntien ja Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustajista koottu ohjausryhmä päätti toteuttaa toiveen.

– Haluamme herättää keskustelua siitä, mikä suunta kutsuu ja yhdistää, jos yksi seurakunta tuntuu mahdottomalta, Risto Leppänen perustelee.

Hänen mukaansa ajatuksena on, että seurakunnissa voitaisiin järjestää syksyllä neuvoa-antava äänestys kirkkovaltuutetuille.

– Siinä voitaisiin saada suunta ja ajatus, minkälainen rakennemalli on mahdollinen. Tämä ei ole mikään pakkoliitosprosessi vaan yhteistyöprosessi, jossa on tarkoitus katsoa vastuullisesti pidemmälle tulevaisuuteen.

Rova-hankkeen lähtökohtana on ollut, että seurakuntien kirkkovaltuustot ottavat kantaa liitokseen ensi talvena ja että liitos toteutuu vuoden 2027 alusta.