Kylmää, kylmää, kylmää! Näin kuului lasten huuto uimakoulussa Sarapiston uimarannalla Sauvossa. Tosin reaktio liittyi vesisateeseen, ei 14-asteiseen meriveteen, joka oli kuvausajankohtana ilmaa lämpimämpi.
– Ollaan me totuttu siihen, kertovat 12-vuotiaat Akuliina Arpalahti ja Silja Nikkanen diplomaattisesti saunarakennuksen terassilla.
Eri tasoryhmissä kohti aavaa loikkivat uimakouluun osallistujat olivat pukeutuneet märkäpukuihin ja uimalakkeihin, jotka estävät tehokkaasti lämmön karkaamista kehosta.
– Lapset ovat innoissaan, ei kylmä heitä pysäytä, hymyilee uimakouluvastaava Laura Parkkunen.
Sinilevältä haluttiin tänä vuonna välttyä
Tänä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sauvo-Karunan yhdistyksen järjestämä uimakoulu ajoittui heti kesäkuun alkuun. Koleamman puoleinen keli ei ole polskijoita hidastanut, vaan Sarapiston uimarannalla on harjoiteltu uintitekniikkaa ja pelastustaitoja iloisissa tunnelmissa jo 81 vuoden ajan.
– Keliesteitä ei ole. Ainut este uimakoulun järjestämiselle on ollut viime vuonna sinilevä. Silloin ei mennä veteen, eikä tietysti ukkosella. Nämä ovat pukeutumiskysymyksiä. Helteisellä kelillä pärjää ilman märkäpukua, mutta osa haluaa sen laittaa silti päälle, koska se suojaa auringolta, Parkkunen kertoo.
Viime vuonna uimakoulu pidettiin heinäkuussa. Riskiä sinilevän esiintymiseen uimakoulun aikaan haluttiin nyt välttää.
– Nyt vesi on ollut viileää ja raikasta. On ollut aiempiakin vuosia, jolloin vesi on ollut saman lämpöistä. Nämä Suomen kesät ovat vähän ennalta-arvaamattomia, Parkkunen hymähtää.
Lämpimän saunan pukuhuoneessa keli todella tuntuu vain tottumiskysymykseltä. Uimakoulun oppilaat pääsevät näissä lämpötiloissa myös välisaunaan, joten palelua ei tarvitse pelätä.
Eivätkä näytä vanhemmat ja isovanhemmat katetulla terassillakaan hytisevän. Kahviosta leijuva tuoksu ja lasten into pistävät hymyilemään.
Uima- ja pelastustaidot opitaan parhaiten avovedessä
Elina Arpalahti on tuonut kolme lastaan uimataitoja oppimaan jo kymmenen vuoden ajan.
– Uimataito on äärettömän tärkeä taito. Isommat haluavat itse tulla vielä 14-vuotiainakin uimakouluun, Arpalahti osoittaa poikaansa Petteriä.
Uimamaisterin ja primusmaisterin paperit ovat tärkeitä todistuksia myös pelastustaidoista, joita uimakoulussa treenataan. Parkkusen mukaan uimakouluja järjestetään joka vuosi vähemmän luonnonvesissä, joissa nimenomaan nämä opit voivat tulla käyttöön.
– Uimahalleissa eivät ihmiset yleensä huku, vaan rannalla.
Parkkunen alleviivaakin avovesitaitojen tärkeyttä.
– Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) muutti juuri näitä kriteereitä, miten merkkijärjestelmä toimii, ja mitkä ovat vaatimukset. Nythän uimataidon ikärajaa nostettiin yhdeksäsluokkalaisille. Se on aika myöhäinen ikä omata uimataito, hän tuumaa.
Uimataidon raja on yhtäjaksoinen 200 metrin uinti, josta 50 metriä pitää uida selällään.
– Minun mielestäni se pitäisi olla huomattavasti aikaisemmin opittu, kuin vasta yhdeksännellä luokalla.
Uimakoulussa nuorimmat ovat 5-vuotiaita alkeistaitojen harjoittelijoita. Jatkoryhmissä treenataan pidempiä matkoja ja tekniikkaa. Merkkien suorittajat uivat uimakandidaatin, -maisterin ja primusmaisterin tutkintoja, joissa uidaan sadasta metristä jopa seitsemään sataan.
– Parhaimmat primusmaisterit sukeltavatkin 25 metriä.
Edullinen harrastus sukupolvelta toiselle
Vähempikin riittää uimataitoon, josta on myös yhteisöllistä iloa. Samaan aikaan Sarapistossa on mahdollisuus osallistua leirille, johon kuuluvat ohjelman lisäksi myös ruokailut ja edestakaiset kuljetukset Sauvon keskustasta. Sekä uimakoulu että leiri ovat verrattain edulliset.
– Rantaleiri maksaa ei-jäseneltä 200 euroa kahdesta viikosta, ja se sisältää ruuat ja ohjelmat, joten päiväkohtainen hinta tulee todella edulliseksi. Pelkkä uimakoulu maksaa jäsenyydestä riippuen 40 tai 60 euroa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Sauvo-Karunan paikallisyhdistyksellä on myös aikomus ostaa omia märkäpukuja, jotta vähävaraisissa perheissä voitaisiin osallistua uimakouluun.
Selvästi Sarapiston ylisukupolvisen uimakoulun maine on kiirinyt, sillä osallistujia on paljon myös Sauvon ulkopuolelta. Monilla on tosin jokin kontakti Sauvoon, kuten Maiju Lehdonvirran Tammisaaressa asuvilla lapsenlapsilla.
– He tulivat sieltä asti tänne. Tämä on sellainen sukupolvien ketju, että ensin omien lasten kanssa ja sitten lastenlasten kanssa, Lehdonvirta hymyilee.
Parhaillaan polskimassa ovat Lehdonvirran 4- ja 7-vuotiaat lapsenlapset, jotka on tuotu omalla kyydillä paikalle. Suurin osa saapuu Parkkusen mukaan omin kuljetuksin, joten liian etäisenä ei voi karavaanarienkin suosimaa Sarapistoa pitää. Sen hiekkaranta on kuulu lapsiystävällisyydestään ja kauneudestaan. Ei siis ihme, että uimakoululla on juuri Sarapistossa niin pitkät perinteet.
Terassille kerääntyy lisää seuraavan ryhmän uimareita märkäpuvuissaan.
– Sää on vähän huono, mutta kyllä hyvin mielin menen uimaan, summaa 11-vuotias uimamaisteri Eevi Louhisuo fiiliksensä.
Kesäloman suunnitelmatkin ovat selvillä.
– Aion uida.
Juttua muokattu: Mannerheimin Lastensuojeluliiton sijaan MLL:n Sauvo-Karunan paikallisyhdistyksellä on aikomus ostaa märkäpukuja.
