– Vilkasta kesää vietetään!
Näin heläyttää Paimion parantolan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Milla Paulamäki vastauksen kysymykseen, miten parantolan kesä on sujunut.
Hänen mukaansa opastettujen kierrosten määrää lisättiin viime kesästä ja niiden osallistujamäärät ovat myös kasvaneet. Hän arvelee, että myös kokonaisvierailijamäärä ylittää aiemmat kesät.
– Pääministerivierailu toi meille näkyvyyttä ja houkutteli vierailijoita, hän summaa.
Kauimmaiset vieraat ovat olleet taaskin tulleet todella kaukaa. Australia, Japani, Kiina, Kanada, Brasilia ja Pohjois-Amerikka, listaa puolestaan myyntikoordinaattori Minna Kauppila . Paulamäki lisää listalle vielä Etelä-Korean ja Intian.
– Ulkomaalaisten osuus majoitusvieraista on arviolta 35 %. Se kertoo myös kansainvälisen näkyvyyden kasvusta.
Tarkkoja lukuja kesken kauden ei ole kerätty, sillä kesäaika jatkuu parantolassa koko elokuun ja myös syyskuulle. Silloin käynnistyvät taas myös eri tapahtumat.
Palaute innostavaa
Ulkomailta tulevien vieraiden perusteet saapua Paimion parantolaan ovat karkeasti kolmentyyppisiä. Useimmat tulevat arkkitehtuurin perässä, kun Alvar Aalto on tehnyt vaikutuksen arkkitehtuuriopintojen yhteydessä. Sitten on aivan selkeitä Aalto-faneja ja kolmantena ylipäätään Aalto-designin ja suomalaisen tuotesuunnittelun ihailijoita.
– Jotkut myös jo hakeutuvat maailmalta selvästi viileämpiin lomakohteisiin, ja haluavat tutustua pohjoismaiseen kulttuuriin ja menestykseen. Tätä paikkaa pidetään poikkeuksellisena. On kansainvälisesti aivan ainutlaatuista, että tällaisessa kohteessa voi myös majoittua. Sitten vielä ympärillä on tämä luonto ja rauha, varsinkin kun ovet muilta kuin majoittuvilta vierailta sulkeutuvat, kertoo Paulamäki.
Nämä kokemukset ovat tärkeitä nimenomaan sitä taustaa vasten, että taustalla kokoajan edistetään parantolan hotellihanketta.
– Esimerkiksi New Delhistä tulleet vieraat ihastelivat tätä luontoyhteyttä ja tarjottua kokonaisvaltaista kokemusta. Se rauha, mihin täällä voi laskeutua, oli heille ymmärrettävästi jotain erityistä.
Paulamäki sanoo, että hänen käsityksensä mukaan monet parantolan vieraat ovat tutustuneet Paimioon laajemminkin.
FAKTA
Parantola heinäkuussa auki joka päivä klo 10-17. Elokuussa keskiviikosta sunnuntaihin klo 10-17. Syyskuussa keskiviikosta perjantaihin 10–16 ja lauantaisin 11–17
Opastetut kierrokset tutustuttavat rakennuksen historiaan, arkkitehtuuriin ja ainutlaatuisiin innovaatioihin. Parantolan verkkosivuilla varattavana on tunnin tai puolentoista kierros ja lapsiperheille 30 minuutin perhekierros. Kesän uutuutena on parantolan pisin kierros, kahden tunnin Parantolan salaiset käytävät, joka vie osallistujat tavallista syvemmälle rakennuksen tiloihin ja tarinoihin.
Majoitusvaihtoehtoja on päärakennuksen retriittihuoneissa, entisissä potilashuoneissa sekä kodinomaisissa huoneistoissa entisessä hoitajien asuintalossa Mäntylässä.
Opaskierrokselle lähdössä
Virolaispariskunta Kaie ja Ants Ratas viettivät perjantaina hääpäiväänsä osallistumalla parantolassa opaskierrokselle. Kaie kertoi käyneensä Paimiossa vuosia sitten ja kertoneensa kohteesta arkkitehtuurista kiinnostuneelle puolisolle. Sairaanhoitajana häntä kiinnostivat esimerkiksi hygieniaratkaisut, joita parantolassa on aikanaan tehty.
Belgiasta taas olivat tulleet Greek De Keukelaere ja itävaltalainen Wolfgang Partel.
– Olen 30 vuotta sitten käynyt Suomessa ja silloin kävin Helsingissä ja Turussa tutustumassa Aallon arkkitehtuuriin. Poikkesin silloin Paimiossa, mutta vain ulkona ja nyt päätimme tulla paremmin tutustumaan tähän paikkaan, kertoo Greek ja paljasti, että molemmat ovat ihastuneet Aallon arkkitehtuuriin ja designiin.
Vuosien kuluessa Greek kertoo vierailleensa Suomessa lähes kymmenen kertaa ja Wolfgang puolestaan laskee matkakertoja kertyneen nyt kuusi. Aallon kohteissa on kierretty usein, ja he mainitsevat viimeaikoina käyneensä muun muassa Jyväskylässä, Imatralla ja Noormarkussa.
Pariskunta paljastuu vankoiksi Suomen kävijöiksi. He olivat itseasiassa tavanneetkin toisensa Rovaniemellä, kun molemmat opiskelivat 25 vuotta sitten vuoden ajan EU:n pohjoisimman yliopiston arktisella linjalla.
