Karjaalta Paimion kautta Turkuun menevästä Rantaradasta keskusteltiin jo vuoden 1885 valtiopäivillä. Paimiossa asia oli ensi kerran esillä 1886. Pitkällisen kypsyttelyn jälkeen, kun keisari oli vahvistanut radan suunnan, Rantaradan rakentaminen alkoi keväällä 1896. Paimion kohdalla radan rakennustyöt alkoivat vuoden 1897 alussa ja kiskojen asennustyöt vuoden 1898 syksyllä.
Rantaradan asemat ja rautatierakennukset rakennettiin arkkitehti Bruno F. Granholmin laatimien piirustusten mukaan. Rakentaminen alkoi vuoden 1898 syksyllä ja jo seuraavana vuotena rakennukset saatiin sisustuksia myöten valmiiksi. Paimion asemarakennus suunniteltiin Turun–Karjaan rataosan ainoaksi ilman ravintolaa olevaksi, IV-luokan asemaksi.
Turun–Karjaan rata valmistui 1899 niin, että kyseisen vuoden alusta ns. sekajuna alkoi liikennöidä päivittäin yhden vuoron Turun ja Paimion välillä. Radan viralliset avajaiset olivat lauantaina 28.10.1899. Paimion asemalla juhlajunaa olivat vastassa kunnan ja seurakunnan edustajat. Juhlaseremonioiden jälkeen aseman kello löi kolme kertaa ja juhlajuna jatkoi matkaansa kohti Turkua. Yleiselle liikenteelle rata avattiin 1.11.1899.
Asemarakennuksessa tehtiin 1916 muutos- ja laajennustöitä, mm. odotussali siirrettiin rakennuksen pohjoispäästä eteläpäähän. Paimion Postikin toimi asemalla 1899–1926. Asema-alueelle liikkeetkin rakensivat varastojaan hyödyntäen rautatieyhteyden suomia etuja. Paimion Meijeriltäkin oli asemalle kapearaiteinen, niin sanottu ”joppirata” vuosina 1907–1920.
Paimion entisen sahan luona oli veturien kääntöpaikka eli venkki. Karjaan aseman vanha veturien kääntöpöytä tuotiin Paimioon 1930.
Ratapiha ylettui Vistan tasoristeyksen yli. Kesällä 1932 risteykseen asennettiin veivattava tiepuomilaitos ja perustettiin puominhoitajan virka. Puominhoitaja jäi virattomaksi 1967, kun hankittiin automaattiset puolipuomilaitteet joista tuli tarpeettomat 1993 jolloin nykyinen eritasoristeys rakennettiin.
Kiire johti Paimion aseman lakkauttamiseen, pysähtymiseen ei enää ollut aikaa. Matkustajajuna pysähtyi Paimiossa viimeisen kerran 28.5.1988 ja tavaraliikenne päättyi 1990. Paimion entisen aseman kohdalla on vain junien kohtaamispaikka. Rantaradan sähköistys valmistui 1994 jolloin Rantarata siirtyi kauko-ohjaukseen, viimeinen asemamies poistui 1995. Näiden uudistusten jälkeen Paimion rautatierakennukset on myyty yksityisiksi asunnoiksi.
Paimion ns. pieniä, miehitettyjä asemia olivat Kauhainen 1899–1947 ja vuoteen 1910 Perälä-nimellä toiminut Kevola 1906–1954. Molemmat toimivat jatkossa ns. miehittämättöminä seisakkeina, Kauhainen 1947–1971 ja Kevola 1954–1968. Molemmat asemat on purettu. Seisakkeina joissa ei ollut mitään rakennuksia, vain pelkkä laituri ovat toimineet: Pitkäporras 1932–1955, Heikoinen 1940–1955, Preitilä 1943–1957, Toikkala 1931–1979 ja Villisi 1937–1975. Vuoden 1963 SM-hiihtojen aikana Preitilän seisake oli tilapäiskäytössä.
Palaakohan vielä aika, että Paimiostakin voidaan astua junaan?
Arimo Lähdeniitty
kirjoittaja on paikallishistorian tuntija ja tutkija
