Kurtturuusulla on kahdet kasvot: vaikka kukka on kaunis, haitallisena vieraslajina se vie elintilaa muulta lajistolta.
Nyt kurtturuusun leviämistä pyritään hidastamaan ja estämään biologisin menetelmin. Talkoisiin ottaa osaa myös Kaarinan kaupunki, jonka alueella tehtiin raivaustöitä keskiviikkona 5. kesäkuuta.
Pelkkä raivaus ei kuitenkaan riitä halutun päämäärän saavuttamiseksi. Apuna käytetään Suomen luonnossa yleisesti esiintyvää purppuranahakkasientä ja sen rihmastoa.
Purppuranahakkaa on tutkittu vesakontorjunnassa jo noin 15 vuoden ajan. Sieni kykenee lahottamaan tehokkaasti lehtipuita, joissa on tuore vaurio, ja tällöin lehtipuiden vesominen estyy.
– Purppuranahakka ei ole myrkyllinen ihmiselle tai luonnolle, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Leena Hamberg alleviivaa.
Raivaus ja ruiskutus
Kurtturuusua esiintyy esimerkiksi teiden ja katujen varsilla, kaupunkien viheralueilla, metsissä sekä merenrannoilla. Hiekkarannalle asetuttuaan se pystyy vaakajuurakkonsa avulla levittäytymään läpitunkemattomiksi tiheiköiksi ja syrjäyttämään alkuperäisen merenrantalajiston. Tällöin se on merkittävä haitta myös rantojen virkistyskäytölle.
Kurtturuusua on pyritty torjumaan mekaanisesti kaivamalla kasvustot maasta. Lajin sitkeys aiheuttaa kuitenkin ongelmia: ruusu pystyy kasvattamaan uusia versoja maahan jääneistä kasvin osista.
Kurtturuusu lisääntyy sekä kasvullisesti juurakon palasista että siemenistä. Uusille kasvupaikoille se leviää pääasiassa lintujen mukana.
Mutta miten biologista torjuntaa käytännössä tehdään?
– Kurtturuusukasvustot katkaistaan ensin raivaussahalla ja sitten katkaisupinnoille ruiskutetaan vesiliuoksessa olevaa purppuranahakan sienirihmastoa, Leena Hamberg selventää.
Kantopinnasta sieni kasvaa syvemmälle puuainekseen samalla lahottaen sen, lopulta tappaen kasvin.
13 kohdetta
Luken kurtturuusututkimus toteutetaan vuosien 2024–2028 aikana. Osa ruusupensaista katkaistaan ainoastaan verrokiksi ilman rihmastokäsittelyä.
Torjuntatoimien tehoa seurataan syksyisin. Ruiskutustoimenpide toistetaan osassa kasvustoja keväällä 2026.
Hambergillä ja hänen tiimillänsä oli Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa kaikkiaan 13 raivauskohdetta. Uudenmaantieltä Kaarinasta tavattu Hamberg ennakoi joukkiolle pitkää päivää.
– Liikenteellisesti nämä Kaarinan keskusta-alueen kohteet ovat haastavimpia. Piikkiössä ja Paimiossa helpottanee, hän tuumi.
Kaarinan lisäksi tutkimukseen osallistuvat Helsingin, Espoon, Lahden ja Kotkan kaupungit sekä Varsinais-Suomen ja Kaakkois-Suomen ely-keskukset.
