
Maatalousmuseo Saran uudessa pysyvässä On se kone -näyttelyssä riittää ihmeteltävää. Kesäkuun alussa avattu näyttely tutustuttaa kävijän Suomen maatalouden koneellistumisen historiaan ja nykypäivään. Sarka-museon museolehtori Sanna Kiertonen kertoo, että uusi näyttely on vetänyt museoon hyvin väkeä ja erityisesti lapsiperheitä.
Maatalouskoneiden ympärille kietoutuneen näyttelyn vanhin kone on vuonna 1938 valmistettu Ideal-traktori. Traktoreiden ja puimureiden lisäksi näyttelyssä pääsee tutkimaan myös erikoisempia työkoneita, kuten salaojakonetta ja peltomopoa. Onpa hallin nurkassa pienikokoinen kuivurikin. Oma osionsa on omistettu myös tuotantoeläimien hoidossa käytetyille koneille. Koneet kiinnostavat ihmisiä, sanoo Kiertonen.
– Meillä oli konehalli kiinni viime loppukesästä asti ja sitä ovea on talven mittaan kolkuteltu kaihoisasti. Nyt se on vihdoinkin auki ja ihmiset ovat tyytyväisiä, Kiertonen hymyilee.

Simulaattoriajoa aidossa traktorissa
Yksi näyttelyn kohokohdista on ehdottomasti traktorisimulaattori. Vuonna 1972 valmistuneessa Valmet 502 -merkkisessä traktorissa pääsee testaamaan omia kykyjään traktorinkuljettajana. Sarassa ollaan tyytyväisiä kyseisen traktorin saamisesta museon kokoelmiin, sillä merkityksellisen historian omaava kone puuttui kokoelmista.
– Traktori on saatu lahjoituksena piikkiöläiseltä vanhalta emännältä. Valmet 502 oli ensimmäisiä suomalaisvalmisteisia hytillisiä traktoreita, ja se paransi huomattavasti käyttömukavuutta ja turvallisuutta 1970-luvun alussa, Sanna Kiertonen kertoo.
Traktori soveltuu hyvin simulaattorikäyttöön, sillä siinä on tilava hytti. Peliä varten itse traktoriin ei ole tehty paljoakaan muutoksia. Kiertonen kertoo, että traktori on puhdistettu, mutta muuten matkan varrella tulleet käytön jäljet saavat edelleen näkyä. Sama pätee myös Saran muihin maatalouskoneisiin: ne halutaan säilyttää mahdollisimman aitoina.
– Simulaattorissa on haluttu käyttää mahdollisimman paljon traktorin omia hallintalaitteita. Toki joitain painikkeita on lisätty palvelemaan pelin tarkoitusta, mutta kyllä siellä ihan vaihteita joutuu vaihtamaan, Kiertonen sanoo.

Historiaa ja tekniikkatietoa
Varsinkin tekniikasta kiinnostuneille On se kone -näyttely tarjoaa tietoa yllin kyllin. Jokaisen koneen edessä on infotaulu, jota vierittämällä selviävät laitteen hevosvoimat ja muut tekniset datat. Mukana myös roima annos historiaa. Esimerkiksi salaojakoneen infotaulua vierittämällä selviää, että koneen kehittäjät tekivät urakkatöitä asiakkailleen 25 markan metrihintaan. Koneen mahdollistama edullinen hinta pakottikin kilpailijat tiputtamaan hintojaan.
Vaikka kaikkiin maatalouskoneisiin ei saa koskea, ei koko näyttelyä tarvitse kiertää museokäsin eli kädet taskussa. Näyttelystä löytyy paljon kosketusnäyttöjä, erilaisia visoja ja pelejä, joissa kävijä voi testata omaa tietämystään maataloudesta sekä tutkia eri vaihtoehtojen vaikutuksia maataloustöihin.
Näyttelyn visuaalisesti kauneinta antia ovat valokuvat, jotka on esitetty suurissa valotauluissa konehallin seinillä. Koneiden ääreen astellessa, useat niistä pörähtävät käyntiin, tosin kaiuttimista käsin. Leikkuupuimuria tarkastellessa huomaa tutun tuoksun. Kone tuoksuu pellolta, maalta ja konerasvalta. Maaseudulta. On hienoa, ettei kaikkea ole yritetty kiillottaa pois.

Museosta ei nähtävä lopu
On se kone -näyttelyn lisäksi Sarka-museossa voi tutustua Ennen koneita -näyttelyyn, joka esittelee maataloutta aikana, jolloin peltotöissä apuna toimivat oikeat hevosvoimat. Tämän lisäksi museon päärakennuksessa on esillä useampia vaihtuvia näyttelyitä sekä Maatalouden aika -pysyväisnäyttely, joka valottaa maatalouden historiaa Ennen koneita -näyttelyä pitemmälle.
Informaation määrä museon seinillä on valtava, välillä jopa uuvuttava. Jos haluaa kahlata läpi kaiken tarjottavan, kannattaa vierailuun varata aikaa useampi tunti. Onneksi välillä voi hypätä tauolle traktorisimulaattorin rattiin, ja testata kuinka hyvin peräkärryt saa taipumaan puimurin kylkeen.
